Räätälöimällä dementoitunutta puolisoaan hoitavien omaishoitajien tukipalvelut perheen tarpeen mukaan, voidaan säästää nykykäytäntöön verrattuna jopa 5 000 euroa perhettä kohden vuodessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin puolet säästöstä saatiin laitoshoidon lykkääntymisestä. Samalla omaishoitajien elämänlaatu ja turvallisuudentunne koheni.
Vanhustyön keskusliiton kehittämässä tukimallissa lääkärin kanssa yhteistyössä toimiva terveydenhoitaja otti vastuun perheen tarvitsemien palvelujen järjestämisestä. Mallia testanneessa tutkimuksessa oli mukana 125 helsinkiläisperhettä, joissa puoliso hoiti dementoitunutta puolisoaan.
Kun tutkimus oli jatkunut puolitoista vuotta, vertailuryhmässä oli jouduttu turvautumaan laitoshoitoon kaksi kertaa useammin kuin tuetussa ryhmässä. Omaishoitajan turvallisuuden tunnetta lisäsi tieto siitä, että kriisitilanteessa apu tulee aina nopeasti.
Palvelujen kirjoon on
vaikea päästä käsiksi
Tuoreen valtakunnallisen kyselyn mukaan useampi kuin kaksi kolmesta dementoitunutta puolisoaan hoitavasta omaishoitajasta ei kokenut saavansa apua tarvitessaan.
Kun Vanhustyön keskusliitto ryhtyi selvittämään, mitä omaishoitajaperheiden arjessa tapahtuu, törmättiin monenlaisiin ristiriitoihin. Perheet halusivat pysyä koossa ja säilyttää myös mahdollisuuden omiin päätöksiin. Kaikille samanlaiset palvelupaketit eivät useinkaan vastaa perheen tarpeita, sanoo tutkija Ulla Eloniemi-Sulkava.
Kunnissa on Eloniemi-Sulkavan mukaan usein paljonkin kotipalveluita tukevia palveluita, mutta jokaisella palvelulla on oma portinvartijansa. Perheen silmissä palvelujen kirjo näyttää viidakolta, johon on vaikea päästä käsiksi. Perheet kokivat tulevansa sivullisiksi omissa asioissaan.
Kuntoutusta enemmän,
laitoshoitoa vähemmän
Vanhustyön keskusliiton mallissa omaishoidon ´koordinaattoriksi´ kutsuttu terveydenhoitaja on dementiaperheen luottohenkilö, joka huolehtii kaikista perheen tarvitsemista palveluista. Työparinaan hänellä on geriatrian erikoislääkäri. Yhdellä ´koordinaattorilla´ voi olla vastuullaan 50-60 perhettä.
- Kyse ei ole vain palvelujen antamisesta, vaan pikemminkin yhteistyöstä, korostaa Eloniemi-Sulkava. Hänen mukaansa tutkimus osoitti, että dementiaperheille voidaan tarjota laadukkaita palveluja, kun toimitaan ihmisiä kuunnellen.
Tukimallissa satsattiin nykykäytäntöä huomattavasti enemmän kuntoutukseen ja fysioterapeutin kotikäynteihin. Sen sijaan sairaalahoitoa ja laitosjaksoja tarvittiin huomattavasti vähemmän kuin nykyisen käytännön mukaan tuetussa vertailuryhmässä.
Tärkeänä tukimallissa pidetään kriisitilanteiden ennakointia niin, että ne voidaan ratkaista mahdollisimman nopeasti eikä ihmistä pistetä enää siinä vaiheessa jonoon, toteaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen.