Pieni Kinnermäen kylä Aunuksen Karjalassa kylpee loppukesän auringossa. Prääsän piirissä Karjalan tasavallan eteläosassa sijaitseva Kinnermäki herää kesäisin henkiin, kun kaupungista saapuu muutamia kesäasukkaita ja satunnaiset turistit käyvät vierailulla. Kylässä asuu vakituisesti kaksi ihmistä; pariskunta Anna ja Jussi Jershov.
75-vuotias Anna ja 74-vuotias Jussi ovat asuneet kylässä koko elämänsä. Heidän talonsa on kylän vanhimpia.
Talon tarina on päässyt elokuun alussa kylässä avattuun näyttelyyn, joka kertoo Kinnermäen vaiheista. Näyttely on historiallinen, sillä Venäjän Karjalassa on harvoin nähty kylän historiasta nimenomaan karjalan kielellä kertovaa näyttelyä.
Elämä on hyvää, jos pysyy terveenä
Jussi Jershov kiersi näyttelyn avajaisiltana. "Tuossa kuvassa minä olen kolmevuotiaana perheeni kanssa. Kuva on otettu Petroskoissa", Jershov muistelee hymyssä suin. "Tuossa on meidän talomme", Jershov näyttää sinkkilevylle tulostettua piirrosta.
Juhlallisten avajaisten jälkeen Jershov kiiruhtaa kotiin hoitamaan vuodepotilaana olevaa vaimoaan. Myös vuohet on lypsettävä ennen iltaa ja kauppa-autolle on ehdittävä. Mies on asunut samassa talossa syntymästään saakka.
Jershovia kutsuttaisiin Suomessa omaishoitajaksi. Hän asuu vaimonsa kanssa kylässä ympäri vuoden. "Välillä on raskasta, mutta tällaista elämä on", Jershov kertoo suomen ja karjalan sekoituksella.
Kerran viikossa yksi pariskunnan tyttäristä käy vajaan sadan kilometrin päästä Petroskoista auttamassa. Tytär on hankkinut Jershoveille myös kännykän, jolla on hyvä pitää yhteyttä päivittäin.
Kylään saatiin sähköt vuonna 1968. Nuoret eivät enää ymmärrä Karjalan kulttuuria, Jershov pohtii. "Nuoret katsovat televisiosta vain Venäjän ja Amerikan kulttuuria."
"On hyvä, että nuorille jää jotakin katsottavaa. Pian tässä kylässä ei ole enää ketään jäljellä", Jershov pohtii näyttelyn merkitystä kauppa-autoa odotellessaan.
Karjalan kielisiä televisiolähetyksiä on vähennetty, Jershov kertoo. "On hyvä, että kylässä käy edes muutamia turisteja. Kaikissa Karjalan kylissä ei edes käydä."
Kinnermäen kylässä on ollut asutusta jo 1500-luvulla. Kylän keskuksena on Smolenskin jumalanäidin tsasouna 1700-luvulta ja sen ympärillä 17 asuinrakennusta, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvulla.
Livvin murre on
vielä jäljellä
"Kun olin pieni poika 1930-luvulla, tsasouna yritettiin hävittää. Miehet tulivat ja me menimme karkuun. Yksi venäläinen mies vei kirkon kellon Petroskoihin romuttamolle ja sairastui. Yksi kirkon hävittämiseen osallistunut mies ajoi myöhemmin sodan loputtua hevosellaan miinaan läheisessä tien risteyksessä ja kuoli. Yksi mies joutui vankilaan. Jumala rankaisi heitä kaikkia", Jussi Jershov kertoo.
Jershov työskenteli muutaman kilometrin päässä Vieljärven kylässä puuseppänä 43 vuotta. "Teimme ovia, raameja ja ruumisarkkuja. Ihmisiä kuoli paljon."
Jussi Jershov nostaa Anna-vaimonsa tuvassa sängystä istumaan ja tarjoaa vierailijalle vastalypsettyä vuohen maitoa. Pariskunta on ollut naimisissa 50 vuotta. "Minä asuin ennen naimisiin menoa tuossa tien toisella puolella", Anna Jershov kertoo.
Anna ja Jussi Jershov puhuvat keskenään karjalaa. "Me puhumme omaa kieltämme", Anna Jershov kertoo ja katsoo miestään. Kauppa-auto tööttää pihalla ja Jussi Jershov kiirehtii leipäostoksille.