Oma viini ja öylätti juh­lis­ta­vat 100-vuo­tiaan Lu­mi­joen seu­ra­kun­nan juh­la­vuot­ta

Lumijoen seurakunnassa tarjottiin pääsiäisen aikaan ehtoollisella sekä itse kasvatetuista rypäleistä tehtyä lumijokista Tapulin Varjossa -nimistä viiniä että itse leivottuja öylättejä.

Lumijoen seurakunnassa tarjoillaan ehtoollisella paikkakunnalla valmistettua viiniä ja öylättejä.
Lumijoen seurakunnassa tarjoillaan ehtoollisella paikkakunnalla valmistettua viiniä ja öylättejä.
Kuva: Teija Soini

Lumijoen seurakunnassa tarjottiin pääsiäisen aikaan ehtoollisella sekä itse kasvatetuista rypäleistä tehtyä lumijokista Tapulin Varjossa -nimistä viiniä että itse leivottuja öylättejä.

Seurakunnan diakonissa-seurakuntasihteeri Marjo Koski-Vähälä kertoo, että viiniä ja öylättejä käytetään ehtoollisella ainakin syksyn juhlatilaisuudessa sekä ehkä tässä välilläkin joskus.

– Seurakunnassa vietetään satavuotisjuhlaa tänä vuonna. Tapahtumia seurakunnassa on pitkin vuotta. Lumijokipäivien yhteydessä konsertoi Petrus Schroderus, sitten on Pohjan Laulun konsertti sekä syksyllä vielä varsinainen juhla, Koski-Vähälä selventää.

Oma ehtoollisviini sai alkunsa kuutisen vuotta sitten, kun kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jouni Kurkela sai lahjaksi viiniköynnöksen.

– Pistin sen maahan, ja se ei suostunut kuolemaan. Seuraavana kesänä se tuotti rypäleen tai kaksi. Mietin, että jos voisin tehdä rypäleistä seurakunnalle viiniä.

Se tarkoitti käytännössä sitä, että Kurkela etsi ja kokeili eri lajikkeita, jotka menestyisivät Lumijoen olosuhteissa talven yli.

– Näillä korkeuksilla rypäleiden kasvattaminen on hiukan arpapeliä, koska talvet ovat niin vähälumisia. Lumi suojaa köynnöksiä talvella. Osa lajikkeista on herkempiä, osa kestää paremmin jopa 30 asteen pakkasia.

Kokeilussa oli seitsemän eri lajiketta, joista kolme kasvatti rypäleitä. Tapulin Varjossa -viinissä on käytetty latvialaista alkuperää olevaa Zilga-lajiketta, venäläislähtöistä Hasanski Sladki -lajiketta sekä ranskalaista alkuperää olevaa Pinot Noir -lajiketta.

– Viime kesänä sain niin paljon rypäleitä varjeltua, että sain tehdä yhden viinierän. Minun täytyi opetella myös se viinin valmistaminen, kun en sitä aiemmin ole tehnyt, Kurkela kertoo.

Seurakunnalle Kurkela uskalsi esittää ehtoollisviiniasiansa vasta viime syksynä, vaikka ajatuksena se on pyörinyt mielessä jo pidempään.

Ahorinteen omaviini Tapulin Varjossa on lumijokista punaviiniä. Lumijoki ei ole ensimmäinen seurakunta, jossa on suomalaista ehtoollisviiniä. Tamperelainen Teiskon seurakunta otti vuonna 2013 ehtoollisviinikseen lähiviinin, jota viljellään teiskolaisella viinitilalla.

Oman ehtoollisleivän, öylätin leipomisesta juhlavuoden kunniaksi puhuttiin seurakunnassa viime syksynä. Kirkkoneuvoston ja -valtuuston jäsen Aira Aspegren innostui leipomisesta, kun sitä häneltä kysyttiin.

– Koe-erässä oli kolme erilaista leipää. Yhden kerran olen leiponut isomman satsin, Aspegren kertoo.

Ilmoita asiavirheestä