Läntisen Euroopan laajalti lauantaiyönä pimentänyt sähkökatkos ei uhannut Suomea, sillä Pohjoismailla on käytössä oma taajuusalue. Mutta Suomessakin saattavat sähköt mennä, jos vikoja sattuu lähes yhtä aikaa kaksi tai useampia, kertoo kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo kantaverkosta vastaavalta Fingridiltä.
Lauantaina Suomen aikaan kello 23.10 alkaneen katkoksen syytä jäljitetään edelleen. "Pohjois-Saksassa on tapahtunut jotakin", Uusitalo sanoo ja pitää katkosta vakavana.
Yhtenä laukaisijana pidetään sitä, että saksalainen Eon katkaisi Ems-joen yli kulkevan sähkövirran, jotta risteilyalus Norwegian Pearl pääsisi telakalta Papenburgista Pohjanmerelle.
Mutta lisäksi tarvitaan muutakin, arvioi Uusitalo.
Tuulivoimaa
epäillään
"Me kestämme aina yhden vian. Yksi johtovika voi tulla, yksi voimalaitos voi tippua." Toista on, jos vikoja sattuu useita hyvin lähekkäin. Esimerkiksi 2003 olivat Etelä-Ruotsi ja osa Tanskaa pimeinä, koska Etelä-Ruotsissa sattui kaksi vikaa peräkkäin.
Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan, Uusitalo vakuuttaa.
Hänen mukaansa erilaisia taajuksia ei ole EU:ssa ainakaan toistaiseksi yritetty yhdistää. "Vaikka olemmekin eri synkronialueella, Euroopan sähkömarkkinat voivat toimia eri alueiden kesken."
Euroopan kantaverkkojen yhteiselin UCTE ennakoi maanantaina vian aiheuttajaksi Pohjois-Saksan tuulivoiman synnyttämää tuotantopiikkiä. Saksassa energiayhtiöt on velvoitettu ottamaan vastaan kaikki tuulivoima.
Katkoksen piiriin joutui Euroopan läntinen alue, missä automaattiset kuormanpudotusjärjestelmät vähensivät verkossa kulkevaa kapasiteettia kulutusta alemmalle tasolle. Hätäsulun takia Ranska, osa Saksaa ja Itävaltaa, Benelux-maat, Espanja, Portugal ja Italia pimenivät ja junat pysähtyivät.
Kun normaalisti Euroopalla on yhtenäinen sähköverkko Kreikkaa ja Balkania myöten, niin nyt vika jakoi manner-Euroopan kolmeen alueeseen. Länsi kärsi liian vähästä sähköstä, itäinen Eurooppa ja Balkan taas joutuivat ylitaajuuden piiriin.
Varsin nopeasti tilanne saatiin kuitenkin hallintaan, osin jopa 10 minuutissa.
Ilmeisesti Sveitsi jäi katkoksen ulkopuolelle, samoin Jyllanti Tanskassa, ihmettelee yli-insinööri TimoRitonummi kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolta. Hän vertaa tilannetta Yhdysvallat 2003 pimentäneeseen sähkökatkokseen.
"Pannu
kuumaksi"
Yleensä suojaukset auttavat kuitenkin rajaamaan vian seuraukset mahdollisimman pienelle alueelle. "Miksi tämä laajeni", Ritonummi kysyy ja odottaa ennen mitään toimenpiteitä vastausta ainakin UCTE:lta. "Tämä nousee EU-agendalle aikanaan."
Saksassa on jo noussut kova painostus energiayhtiöitä kohtaan. Niitä vaaditaan investoimaan tarpeeksi sähköverkkojen varmistamiseksi.
Uusimman sähkökatkoksen takana on tekninen vika eikä siis pelätty kapasiteettivaje. "Se on erityyppinen tilanne", Uusitalo muistuttaa. Sähköpula kohtasi Suomea viime talvena, kun Ruotsi ja Venäjä lopettivat sähkönsiirron rajan yli.
Sähkönsiirrosta Oulussa ja Kiimingissä vastaavalla Oulun Energialla oli lauantaiyönä omaa tuotantoa käynnissä. "Hyvä tilanne", vakuuttaa sähkönsiirto- ja jakeluyksikön johtaja Antti Timonen.
Timosen suurin huoli koskeekin sitä, jos Venäjä odottamatta ja sopimuksista riippumatta laittaa yhteydet poikki tai rajoittaa tehoja Suomeen päin ja Ruotsi tekee samoin samaan aikaan. "Jos suuremmassa tuotantoyksikössä tulee joku häiriö, silloin on tosi kysymyksessä."
Timonen panee toiveensa varavalmiuden parantamiseen. Tavoitteena on saada kannattamattomat öljy-, hiili- ja turvelaitokset Suomessa 12 tunnissa päälle.
"Silloin meillä on niin sanotusti pannu kuumana", toteaa yli-insinööri Ritonummi. Laitoksissa uinuu ruususen unessa 500-800 megawattia. Tehoreservilakia käsitellään kuluvalla viikolla talousvaliokunnassa.