Paloasema on palomiesten ja -autojen koti. Ylivieskalaiset palomiehet elävät tällä hetkellä yksiössä, mutta muuttavat uutuuttaan hehkuvaan omakotitaloon ensi marraskuussa.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Ylivieskan paloaseman peruskivi muurattiin ja harjannostajaisia vietettiin perjantaina.
Aurinko ja palopäällikkö Pekka Similä loistivat kilpaa. Similä muistaa ajan, jolloin hän oli paloaseman ainoa vakituinen työntekijä. Silloin elettiin juhannuksen jälkeistä aikaa vuonna 1970.
Nyt Ylivieskan paloasema työllistää 16 vakituista. Vpk:sta löytyy 54 tulensammuttajaa lisää.
Similä on ponnistellut uuden aseman eteen vuosikaudet. Tuntui ilmeisen hyvältä muurata peruskiven sisään muun muassa paperi, joka kertoi Ylivieskan kaupunginvaltuuston päätöksestä rakentaa - sittenkin - uusi asema.
Vertailu vielä käytössä olevan ja valmistuvan paloaseman välillä on helppoa - tai vaikeaa; ne ovat täysin eri maailmoista.
"Ei tässä oikein tiedä, mitä odottaa. Onhan tämä nostalginen paikka", paloesimies Juha Alahäivälä hersyttelee katsoessaan vanhan, hyvin palvelleen aseman mustuneita seiniä.
Tavarat levällään
Nykyajan vaatimukset ovat kuitenkin toiset kuin 1960-luvulla. Vanha asema tarjoaa 20 neliön sosiaalitilat parillekymmenelle miehelle. Lepohuoneita löytyy yksi, kun uudessa niitä on kuusi. Toimistossa työskentelee kolme ihmistä samassa huoneessa.
Ahtaus on päivän sana, tilavuus tulevaisuuden.
"Arki helpottuu", Similä yksinkertaistaa.
Esimerkiksi letkujen pesu ja kuivaus työllistää nyt kolme miestä, marraskuussa enää yhden. Historiaan jää myös alakerrasta löytyvä erikoinen yhdistelmä: punttisali-poikkeusolojen johtokeskus-koulutustila.
Itse työntekoa, ihmisten turvallisuudesta huolehtimista, helpottaa kaiken kaluston saaminen saman katon alle. Nyt pelastusvälineistöä löytyy kolmesta pisteestä, eikä sellainen voi olla näkymättä toiminnassa.
"Pahimmillaan viive on viisi minuuttia", pelastusjohtaja Piia Vähäsalo myöntää.
Palomiesten työ näkyy kuntalaisille usein vasta sitten, kun on hätä kourassa. Jotta kaikki sujuisi katastrofin sattuessa ongelmitta, taustojen pitää olla kunnossa.
"Joudumme viemään autot korjaamolle jokaisen pikkuvian takia, kun huoltotilat puuttuvat. Talvella ei voi pestä isoja autoja ollenkaan", ylipalomies Jouko Somero kertoo esimerkkejä.
Pieni nyanssi on se, että palomiehet saavat marraskuussa elokuvista tutun liukutangon. Eihän se ole paloasema eikä mikään, jossa ei sellaista ole.
Unelma toteutumassa
Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Hannula (kesk.) puhui juhlassa toteutumassa olevasta unelmasta.
"Näinkin raskas investointi koettelee toki kaupungin jo ennestään velkaista taloutta. Investoinnit ovat kuitenkin kaupungin kehityksen merkki."
Ylivieskalaisvalmisteisen, punatiilisen ulkokuoren sisään kätkeytyy paloaseman lisäksi tilat myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johdolle.
"Vaikka kuntataloudella on tiukkaa, onneksi täällä on haluttu panostaa ´kotiin´", kiitteli tervehdyksen tuonut sisäasianministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen. Valtiovalta osallistui kustannuksiin 270 000 eurolla.
Koskisen mukaan päättäjät keskittyvät jatkossa asumisturvallisuuden parantamiseen ja suuronnettomuusvalmiuden lisäämiseen, kun hätäkeskus- ja palokuntajärjestelmä on saatu uudistettua.