Oulu
Oulussa on helppoa olla muslimi, sanoo imaami, tohtori Abdul Mannan perjantain yhteisen rukoushetken jälkeen moskeijassa Kajaaninkadulla. Oulun islamilaisten moskeija on vaatimaton kerrostalohuoneisto, jonka suurimpaan huoneeseen on levitelty mattoja rukoushetkiä varten. Nurkassa on puinen koroke imaamia varten.
Rukoushetkeen osallistui tällä kertaa vajaa neljäkymmentä miestä. "Joskus väkeä on enemmänkin", kertoo sihteeri Abdi Abdillaahi.
Imaami Abdul Mannanin mukaan oman uskonnon harjoittaminen on helppoa siksi, että suomalaiset suhtautuvat asioihin niin rauhallisesti. Islamin mukaan eläminen taas tarkoittaa säännöllistä rukoilemista, Koraanin eettisten ja moraalisten sääntöjen noudattamista. Siihen suomalainen yhteiskunta ei aseta esteitä.
Islamilaisessakin yhdyskunnassa on sekä aktiivisia uskon harjoittajia että tapaislamilaisia. Ehkä rukoushetkiäkin enemmän yhdyskuntaa yhdistävät häät, hautajaiset ja lasten syntymään kuuluvat juhlat.
Yhdyskuntaa johtava Abdul Mannan on bangladeshilainen, Oulun yliopistossa väitöskirjaa tekevä ja yliopistossa opettava geologi, viiden lapsen isä. Hän tuli Ouluun opiskelemaan vuonna 1992, ja kuuluu vuonna 1993 perustetun yhdyskunnan perustajajäseniin. Mannan on myös Suomen islamilaisten seurakuntien liiton puheenjohtaja.
Teini-ikäiset
huolen aiheena
Kajaaninkadun moskeijassa perjantai on päivä, jolloin miehet kokoontuvat yhteiseen keskipäivän rukoushetkeen. Lauantaina on ohjelmaa teini-ikäisille, sunnuntaina naisille ja lapsille. Ohjelmaan kuuluu imaamin islamin opetusta ja yhteistä vapaamuotoista seurustelua.
"Teini-ikäisten kanssa on vaikeata. Moni vieraantuu islamilaisuudesta; pojat seurustelevat tyttöjen kanssa, käyvät ravintoloissa, muuttavat pois kotoa eivätkä huolehdi vanhemmistaan. Monet vanhemmat tuntevat menettäneensä lapsensa", imaami kuvailee perheiden ongelmia.
Islamilaisen kulttuurin säilyttämiseksi yhdyskunta samoin kuin Suomen islamilaisten seurakuntien liitto järjestää myös leirejä ja leirikouluja lapsille ja nuorille. Tänä kesänä valtakunnallinen leiri oli Kuopiossa, edellisenä vuonna Haukiputaalla Virpiniemessä.
Islam yhdistää, mutta kaiken kaikkiaan islamilainen yhdyskunta on varmasti Pohjois-Suomen monikulttuurisin yhteenliittymä. Imaami Abdul Mannan on bangladeshilainen, sihteeri Abdillaahi Abdi Somaliasta ja rahastonhoitaja Abdulrahman Ataruwa Ghanasta.
Öljymaiden
avustukset jäissä
Pari vuotta sitten Pohjois-Suomen islamilainen yhdyskunta suunnitteli moskeijan rakentamista Heinäpäähän. Rakennuslupakin oli valmiina, mutta hankkeeseen ei saatukaan rahoitusta. Aikaisemmin rikkaista islamilaisista öljymaista sai helposti avustuksia moskeijoiden rakentamisiin.
Kansainvälisen tilanteen kiristyttyä öljyntuottajamaiden rikkaatkin valmistautuvat pahimman varalle, eikä rahaa hyväntekeväisyyteen heru kuten rauhallisempina aikoina.
Suunnitelmiin kuului moskeijan lisäksi myös oma islamilainen päiväkoti ja koulu.
"Olimme tietenkin pettyneitä, kun hanke ei toteutunutkaan. Mutta ei moskeija ole meidän tärkein tavoitteemme. Tärkeintä on jokapäiväinen uskonnon harjoittaminen", imaami sanoo hymyillen.
Nyt edetään pienin askelin. Suunnitelmissa on kuitenkin ostaa oma huoneisto. Toimintansa yhdyskunta rahoittaa jäsenmaksuista. Kiinteää jäsenmaksua ei ole, vaan jokainen maksaa mahdollisuuksiensa mukaan.
Moskeijahankkeen kariutumisen lisäksi kiristynyt kansainvälinen tilanne terroristijahteineen ei ole juuri heijastunut Oulussa asuvien muslimien elämään. Mutta imaami Abdul Mannan on kokenut kiristyneen ilmapiirin matkustaessaan.
"Joudun lentokentillä nykyään aina tehotarkastuksiin. Lontoon Heathrow'n lentokentällä minua kuulusteltiin kerran kaksi tuntia. Jopa suomalaista Visa-korttiani epäiltiin eikä tahdottu hyväksyä maksuvälineeksi, vain ulkonäköni takia", imaami kuvailee.