"Luokaton koulu ei ole oppilaiden kehitykselle hyväksi", arvioi lastenpsykiatri Tytti Solantaus Stakesista. Oma luokka on lapselle ja nuorelle tärkeä ryhmä, jossa tuttujen kavereiden kanssa opitaan yhdessä elämisen taitoja.
"Luokkien pirstoutuminen on surullinen kehityssuunta. Oma luokka on koulussa aikuisjohtoinen yhteisö – ja jos se puuttuu, lapset muodostavat oman alakulttuurinsa", sanoi Solantaus tiistaina Kouluterveyspäivillä Tampereella.
Solantauksen mukaan omiin luokkiin ja ryhmähengen rakentamiseen kannattaisi panostaa ennen kaikkea lasten ja nuorten kokonaiskehityksen vuoksi. Hyvän luokkahengen vaikutus oppimistuloksiin on ollut tutkijoille ja opettajille tuttu asia jo pitkään.
Viime aikoina on vahvistunut myös se, että luokkahengellä on vaikutusta myös henkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, esimerkiksi siihen onko oppilailla käytöshäiriöitä. "Koulu on kasvattava instituutio, ja opettaminen on osa kasvatusta. Jos koulu ei hoida kasvatustehtäväänsä, siitä seuraa ongelmia", sanoo Solantaus.
Keväällä julkistetussa Stakesin ns. lamatutkimuksessa kävi ilmi, että oman luokan ilmapiirillä oli jopa yllättävän suuri merkitys sille, miten lapset ja nuoret pärjäsivät.
"Hyvällä luokkahengellä on lapselle suojaava vaikutus. Jos kotona on ongelmia, hyvä luokka voi kannatella lasta. Luokkahengen merkitys korostuu nykyään, kun ihmiset muuttavat paljon", luonnehtii Solantaus.
Lamatutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 1 290 eteläsuomalaisen lapsen kehitystä vuosina 1989–94.