Eduskunnan ulkoasianvaliokunta vaatii hallitusta vaikuttamaan aktiivisesti EU:n hallitusten välisessä konferenssissa (hvk) puolustuspolitiikan sisältöön. Tiistaina mietintönsä hallituksen hvk-selonteosta antaneen valiokunnan mukaan tavoitteena pitää olla sellainen lopputulos, joka mahdollistaa Suomelle valita itse osallistummeko ytimeen vai emme.
Valiokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan hvk:n tärkein tavoite on saada läpi se, että jokaisella jäsenmaalla on vuoden 2009 jälkeenkin oma äänivaltainen komissaari.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ensisijaisena tavoitteena pitäisi Jaakonsaaren mukaan olla se, että sopimuksesta saataisiin poistettua puolustusytimet. Jos jotain ytimiä syntyy, niiden pitää olla kaikille avoimia. Suljetut ytimet synnyttäisivät uusia jakolinjoja EU:n sisälle.
Suomella ei kiirettä
linjanmuutokseen
Hallituksen linjoilla valiokunta on siinä, että Suomella ei ole mitään turvallisuusvajetta, joka nyt pitäisi täyttää uusilla takuilla. Jaakonsaari huomautti, että kukaan ei pysty antamaan täsmällistä arviota turvatakuiden luonteesta liittoutumattomille maille. Asiantuntijat pitivät niitä hänen mukaansa poliittissymbolisina.
Hallitusta myötäillen valiokunta korosti sitä, että Suomi tekee turvapoliittiset ratkaisut omalla ajallaan. "Nyt ei ole mitään tulenpalavaa kiirettä muuttaa peruslinjaa, kuten lähinnä sotilaat ovat sanoneet", Jaakonsaari totesi.
Hän määritteli Suomen linjan "aktiiviseksi ja osallistuvaksi liittoutumattomuudeksi".
Kokoomuksen Jari Vilén huomautti, että jos lopputulos on Suomen kaikki edellytykset täyttävä puolustusyhteistyö, mitä perusteita Suomella olisi, jättäytyä siitä ulos. Vilénin mukaan Suomi tulee hvk:ssa olemaan yksin ja ainutlaatuisessa tilanteessa ratkaisua tehdessään.
Hän lisäsi uskovansa, ettei puolustuspolitiikassa edetä niin isoilla askelilla kuin monet nyt uskovat tai pelkäävät.
Mietintöön vastalauseen jättänyt vasemmistoliitto esitti tiukempaa kantaa myös puolustusyhteistyöhön.
Mitään kynnyskysymyksiä valiokunta ei hallitukselle asettanut. Jaakonsaaren mukaan Suomen tärkein tavoite on saada läpi se, että jokaisella jäsenmaalla on jatkossakin oma äänivaltainen komissaari.
Konventin esitys, jonka mukaan komissioon valittaisiin edustaja joka maasta, mutta vain 15 komissaaria olisi äänivaltaisia, on Jaakonsaaren mukaan huonoin mahdollinen malli.
Vilén huomautti, että oman komissaarin saanti ei yksin riitä, vaan tarvitaan muitakin elementtejä takaamaan tasa-arvoa. Hän varoitti sortumasta komissaariharhaan. "Suuret maat tulevat varmasti käyttämään sitä täkynä. Ne voivat antaa tässä periksi ja ajaa sen varjolla läpi muita huononnuksia pienille maille", Vilén varoitti."
Vastustukseen ei kannata tuhlata ruutia
Instituutionaalissa uudistuksissa valiokunta korostaa hallituksen tavoin, että toimielinten välinen tasapaino on välttämätöntä. Valiokunta lähtee siitä oletuksesta, että EU:lle tulee oma presidentti. Vastustukseen ei Jaakonsaaren mukaan kannata tuhlata ruutia. Sen sijaan presidentin toimenkuva pitää määritellä tarkasti. Sama pätee ulkoministeriin.
Hallitusta enemmän valiokunta kantaa huolta Eurooppa-neuvoston eli huippukokouksen roolista. Pelkona on, että sille on valumassa perustuslaillista päätösvaltaa.
Jaakonsaaren mukaan huippukokoukset "eivät saa olla herrojen ja rouvien keskustelukerhoja, joista tulla tupsahtaa päätöksiä". Myös niissä pitää noudattaa samoja avoimuuden periaatteita ja pelisääntöjä kuin muissa toimielimissä.