Oma halko palaa tun­tu­ris­sa

Syötteellä parikymmentä vuotta mökkejä huoltanut Niilo Sarajärvi aukoo ison hallin pariovet. Niiden takaa paljastuu komea halkovuori, osa kuivuuttaan kalisevista puista odottaa kuljetusta säkeissä.

Taukoamatta. Mökkien takat palavat lähes jatkuvasti.
Taukoamatta. Mökkien takat palavat lähes jatkuvasti.
Kuva: Aimo Kajava

Syötteellä parikymmentä vuotta mökkejä huoltanut Niilo Sarajärvi aukoo ison hallin pariovet. Niiden takaa paljastuu komea halkovuori, osa kuivuuttaan kalisevista puista odottaa kuljetusta säkeissä.

Sarajärveä puistattavat puheet, että iät ja ajat tulisijoissa tupruteltujen puiden polttoa pitäisi ilmastolle vaarallisena hillitä.

"Palava tuli on yksi suurimpia nautintoja mökkiläisille", Sarajärvi puuskahtaa.

Tuli ja vesi ovat kiehtoneet ihmistä vuosituhannet. Sarajärvi on nähnyt pitkällä urallaan, että turistien parissa tuleen tuijottaminen on yhä suositumpaa.

Suurten hiihtokeskusten ympärillä mökkien puuhuollosta onkin tullut kaikessa hiljaisuudessa pyörivä iso ruljanssi, josta tavallinen matkailija on autuaan tietämätön.

Sarajärvi laskee, että yksistään Syötteen alueen mökkien takoissa palaa vuosittain noin tuhat kuutiota halkoja. Määrä on suuri, sillä metrin pituisina puista voisi latoa metrin korkuisen, kilometrin mittaisen halkopinon.



Halkosavotassa
pyörii isot rahat


Muissakin tunturikeskuksissa halkoralli on yhtä kova ja rakentamisen mukana tahti kiihtyy vuosi vuodelta.

Rukalle ja sen ympäristöön halkoja toimittava kuusamolainen yrittäjä Yrjö Käkelä kertoo, että tälle talvelle poltettavaa tehtiin viime keväänä kuusi rekkakuormallista.

Loma-asuntojen lisäksi hän myy polttopuita myös ohjelmapalveluyritykselle. Menekki on niin hyvä, että kauppaa on pitänyt jo hillitä, etteivät pinot hupene liikaa ennen sydäntalvea. "Rukan mökeissä poltetaan helposti talvessa halkoja 1 000-1 500 kuutiota", Yrjö Käkelä arvioi.

Hänen lisäkseen Rukalla on muitakin isoja puuntoimittajia. Lomakeskusten halkosavotassa pyörii isot rahat. Kuivien halkojen kuutiohinta on reilut 50 euroa. Pelkästään Koillismaan tunturikeskuksessa puita tuprutellaan yli 100 000 euron edestä vuodessa.

Niilo Sarajärven mukaan matkailijat arvostelevat joskus halkoja kalliiksi. Pienissä erissä niiden kauppaaminen ei kuitenkaan ole kovin kannattavaa.

Sarajärvi teki myös aluksi itse toimittamansa puut, mutta ryhtyi ostamaan ne ajan puutteen vuoksi toisilta yrittäjiltä. Sarajärvellä riittää kiirettä, sillä perheen huollettavana on 70-80 mökkiä. Lisäksi rinnalla pyörii yli 200 huoneiston avainpalvelu.



Kaupunkilaisille
oltava hyvät sytöt


Tuli kiehtoo kaupunkilaisia, mutta uusavuttomuuden lisääntyminen näkyy tässäkin vanhassa lajissa. Sarajärven mukaan vuokramökkeihin on turha huonoja puita tarjotakaan, sillä moni turisti saa niillä kämpän näyttämään seppäin pajalta.

"Sytyttämisen kanssa on ongelmia aika usein. Tuohta pitää olla polttopuiden mukana paljon", Sarajärvi sanoi.

Hotelli Iso-Syötteen johtaja Juha Kuukasjärvi kertoo, että tuli palaa hotellin vuokraamissa mökeissä lähes jatkuvasti. Kahdessakymmenessä loma-asunnossa halkoja menee talvessa 500-600 säkkiä. Kuukasjärven mukaan tottumattomuus tulen käsittelyssä näkyy yleisesti.

"Vaaratilanteita ei ole aiheutunut, mutta hotellin myymillä sytytyspaloilla on kova kysyntä", Juha Kuukasjärvi nauraa.

Niilo Sarajärven huoltamilla mökeilläkin tulen kanssa on harvoin muita murheita kuin sytytysongelmia. Muutenkin mökkejä vuokraavat elävät yleensä siististi, paikkoja rikotaan vähän ja silmittömät sotkijat ovat poikkeus.

"Suuri osa asiakkaista on perheitä ja suomalaiset ovat kuitenkin vielä pohjimmiltaan hyvin rehellisiä", Niilo Sarajärvi kehuu.

Ilmoita asiavirheestä