Vapaa-aikaa ei ole koskaan riittävästi, toteavat Milja Ruokamo ja Veijo Keinänen, joiden elämässä itselle omistettu tekeminen on saanut aiempaa lujemman otteen. Milja on ollut työelämässä mukana 35 vuotta ja Veijo vuoden vähemmän.
Antti Tarvaisen ei ole vaikea yhtyä Miljan ja Veijon näkemykseen, mutta toistaiseksi työ yrittäjänä pitää miehen tiukasti renkaiden päällä. "Reilun viiden vuoden päästä, kun täytän 50, höllään otetta. Sitten en enää lähde joka arkiaamu neljältä hommiin", työstään tilaus- ja edustusautoilijana nauttiva Tarvainen sanoo.
"Kymmenen, viisitoista vuotta sitten olin työnarkomaani. Työ oli tärkeintä, muut hommat tuli tehtyä, jos työltä sattui ennättämään. Nyt kun lapset ovat poissa kotoa ja työtä osaa jo rutinoida, aika itselle on merkittävämpää. Asioiden painotukset ovat muuttuneet", Milja pohtii. "Vapaata ei osannut edes kaivata silloin, kun lapset olivat pieniä", Veijo täydentää. Miljan ja Veijon mielestä iällä on työorientoitumiseen vaikutusta, mutta enemmän Anttia varttuneemmat korostavat kypsymistä. "Sitä vain oppii ottamaan rennommin ja kasvaa nauttimaan eri asioista."
Antti keskittää 12-14 -tuntisista arkipäivistä liikenevän vapaa-ajan perheelleen. Perhe mökkeilee, kelkkailee talvisin, mäkiautoilee kesäisin, kalastelee tai vain yksinkertaisesti nauttii yhdessä olosta. 9-vuotiaan pikku-ukon jalkapalloharrastuksessa ja turnausreissuissa isä-Antti on mukana mahdollisimman paljon. "Koetan järjestää aikaa perheelle. Viikonloppukuljetuksia tai yöajoja en enää tee, ellei ole aivan pakko. Kellon heitän kotona pois, koska muuten kyttäisin sitä koko ajan."
Pihatöissä rentoutuu
Antti-autoilijan, Milja-opettajan ja Veijo-pääluottamusmiehen vapaaseen kuuluu yksi yhteinen tekijä - pihatyöt, jotka hoidetaan aviopuolisojen kanssa. Nurmikonleikkuu tuntuu olevan miesten yksinoikeus, muutoin hommat hoituvat yhteistuumin. "Vaimo sanoo, etten minä kuulemma pysty tekemään mitään ilman koneita, joten pihallakin käsissäni on aina jokin kone. Tai sitten korjailen poikien autoja ja mopoja", Antti naurahtaa.
Omakotiasujille piha- ja puutarhahommat ovat välttämättömiä, mutta ehdottomasti rentouttavia. "Puutarhatyöt eivät tunnu työltä. Niitä on ilo tehdä, kasvua on mukava seurata, ja raskaat ajatukset häviävät puutarhassa", Milja tiivistää kolmikon ajatuksia.
Milja on varsinainen harrastusten monitoiminainen. Pihan ja hyötypuutarhan hoidon lisäksi hän on kaikenlaisten käsitöiden tekijä. Hän myös entisöi vanhoja huonekaluja ja valmistaa nukkeja. Lasten ja seitsemän lapsenlapsen kanssa mummu ja ukki pelaavat seurapelejä. "Pelejä löytyy kaapillinen. Niitä on kerätty siitä asti, kun omat lapset olivat pieniä. Lapsenlapset hakevat aina pelin kaapista saadakseen mummun keskittymään itseensä." Marjat ja sienet vievät Miljan syksyiseen luontoon.
Suunnittelu on hauskaa
"Fyysinen harrastaminen oli vielä kymmenen vuotta sitten tärkeintä. Tein vapaa-ajan käytöstäkin tarkat suunnitelmat, johon kuului voimaa, voimaa ja vielä kerran voimaa." Painonnostorakennusharrastus loppui kerrasta, eikä Veijo ole puntteja nostellut enää vuosiin. "Nykyään vapaastakin nauttii spontaanimmin, tekemiset määrittelee sää tai mieliala." Veijon fysiikkaa pitää yllä pyöräily ja kävely. Muu aika uppoaa vanhan omakotitalon kunnostukseen. Kymmenen kuukautta korjaustouhut ovat kestäneet ja taitavat kestää vielä toisen mokoman.
Veijo tekee selväksi, että korjausrakentaminen ei ole fyysinen harrastus, vaikka se hien pinnalle usein nostaakin. "Enemmän se on psyykkistä. Asioiden hautominen on voimavara, jonka avulla jaksaa myös illasta toiseen. Suunnitelmien tekeminen kodin uusimiseksi ja niiden toteutus mahdollisimman hyvin ovat hauskuus, jonka vuoksi rakennustöissä viihtyy", Veijo väittää.
Kättensä töiden näkeminen on saanut Miljankin uppoutumaan muun muassa entisöintiin ja nukentekoon. "Pitsinpalanen saa aikaan idean, joka alkaa kypsyä vähitellen, kunnes tuloksena on kokonainen nukke, jonka mekkoa pitsi koristaa. Tämä jos mikä on hauskaa ja voimia-antavaa ajatustyötä. Samalla oppii itsekin koko ajan uutta", Milja sanoo.
Antti on kotinsa remonttihommissa suoraviivaisempi. "Kun minä tai vaimo keksii idean, lähdemme siltä seisomalta rautakauppaan ja pistämme toimeksi." Tulosta syntyy ja mieli lepää, vaikkapa itse tehdyllä katetulla terassilla illan hämyssä.
Aikaa on itse otettava
Lukemisharrastuksensa Nokelan koulun kirjastosta pikkupoikana aloittanut Veijo rentoutuu edelleen pitkien, työhön kuuluvien iltapalaverien jälkeen kirjallisuuden parissa. "Lukiessa uppoutuu kirjan maailmaan niin syvästi, että varmasti ajatukset irtoavat työstä." Miljakin lopettaa pitkän, iltaan venyneen työpäivän mielellään kirjan parissa. "Jos ei muuta ennätä ennen nukkumaan menoa, kirja on silmien alla hampaiden pesun ajan. Harjaus tosin kestää silloin normaalia kauemmin", Milja hymyilee. Antille penkkiurheilu television ääressä vastaa samaan tarpeeseen.
"Omaa aikaa ei ole koskaan riittävästi", kolmikko toistaa. Mutta vapaa-aikaa ei saa, ellei sitä itse hanki. "Rajat on asetettava itse", Milja ja Veijo opastavat. Viiden pojan uusioperheen Antti-isä ei voi olla yhtymättä mielipiteeseen.
"Oma mökki tässä on haaveena, ja halu palata kevytpurjeveneilyyn kasvaa. Kunhan lapset kasvavat vielä vähän, aloitan merenkulun uudelleen. Liikkuakin pitäisi enemmän", Antti pohtii. Mutta ei vielä - nyt yrittäjä painaa muutaman vuoden pitkää arkipäivää, että uusi autoinvestointi tulee tienatuksi. "Työ on mukavaa. En minä muuta vastapainoa sen ja perheen lisäksi kaipaakaan."