Olympiatulen sytytys antiikin Kreikan Olympiassa ei saanut tapahtua olympiahengen mukaisesti rauhassa. Kaksi mielenosoittajaa ryntäsi paikalle mustia lippuja heiluttaen kesken järjestelykomitean puheenjohtajan Lieu Qin puheen.
Poliisi pidätti Tiibetin puolesta mieltään osoittaneet, ja seremonia jatkettiin loppuun. Soihtu lähti viisi kuukautta kestävälle matkalleen, joka päättyy Pekingin olympialaisten kisojen avajaisiin 8. elokuuta.
Sää oli pilvinen, mutta antiikin ajan tavoin pukeutunut ylipapitar sytytti tulen puoliltapäivin, kun pilvipeite avautui hetkeksi. Sytytysseremonia tapahtui Heran temppelin edustalla. Hera oli ylijumala Zeuksen vaimo.
Soihdun ensimmäinen kantaja oli kreikkalainen Aleksandros Nikolaidis. Kreikassa soihtu pysyy kuusi päivää ennen kuin se luovutetaan kiinalaisille kisaisännille 30. maaliskuuta.
Mt. Everestille
Olympiatulen on määrä käväistä matkallaan Pekingiin myös maailman korkeimman vuoren Mt. Everestin huipulla. Everestin valloitus on edelleen suunnitelmissa, vaikka Tiibetin tilanne aiheuttaa huolta.
Olympiatulen matkalle kertyy mittaa kaikkiaan 137 000 km. Kiinaan se saapuu 31. maaliskuuta. Tällöin se otetaan juhlavasti vastaan Pekingin kuuluisalla Tiananmenin (Taivaallisen rauhan) aukiolla.
Soihtua kantaa viestin aikana 21 780 ihmistä. Soihtuviesti vierailee 134 kaupungissa viidessä maanosassa ja se saapuu Pekingin olympiastadionille kisojen avajaispäivänä 8. elokuuta.
Peking oikea valinta
Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n belgialainen puheenjohtaja Jacques Rogge on vakaasti sitä mieltä, että kesäkisojen myöntäminen Pekingille on oikea ratkaisu Kiinan ihmisoikeustilanteesta riippumatta. Olympiaboikotille Rogge ei näe perusteita.
Rogge seurasi olympiatulen sytyttämistä maanantaina. Roggen mielestä kisojen myöntämistä Pekingille voi perustella olympialaisten idean kertomisesta maapallon väkirikkaimman maan asukkaille sekä sillä, että jo ennen kisoja maailman median mielenkiinto kohdistuu korostuneesti Kiinaan.
-- Nämä molemmat vaikuttavat myönteisesti Kiinan kehitykseen, Rogge uskoo.
-- Me uskomme, että olympialaiset vaikuttavat Kiinassa muutokseen.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet, että KOK painostaisi Pekingiä kohentamaan maan ihmisoikeustilannetta, erityisesti Tiibetissä aiemmin maaliskuussa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.
Tiibetin pääkaupungissa Lhasassa buddhalaiset munkit osoittivat mieltään 10. maaliskuuta, ja tämä mielenilmaisu johti väkivaltaisuuksiin, joissa kuoli runsaasti siviilejä. Kiina on syyttänyt tapahtumien kehittymisestä maanpaossa elävää Tiibetin hengellistä johtajaa dalai-lamaa. Tämä on vastannut kiinalaisten syytöksiin sanomalla, ettei vastusta Pekingin olympialaisia.
Rogge on huolissaan
Rogge ei aio antaa kiinalaisille minkäänlaisia ohjeita tai neuvoja koskien Kiinan toimia Tiibetissä, mutta kuitenkin muistutti, ettei olympialaisia voida järjestää väkivallan uhan alla. Rogge on huolissaan Tiibetin tapahtumista, mutta sanoi, ettei KOK voi tehdä juuri muuta kuin yhtyä maailman johtajien pyyntöön rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi.
-- Tiedämme rajamme. Emme osallistu poliittiseen keskusteluun, Rogge sanoi ja lisäsi, että olympialiike oli tutustunut ennen kisojen myöntämistä Kiinan ihmisoikeustilanteeseen.
Rogge on sanonut, että kunnioittaa tiibetiläisten aktivistien asiaa, mutta muistutti, ettei KOK ole mikään poliittinen toimija.
Rogge on tavannut Kiinan johtajia kisoihin valmistautumisen aikana ja keskustelee vielä huhtikuussa Kiinan pääministerin Wen Jiabaon kanssa eri asioista.