Heinäkuun kuudentena päivänä 1952 sää Taivaskeron huipulla Pallaksella oli pilvinen. Kun kello lähestyi puoltayötä, yöttömän yön aurinko pysytteli visusti pilviverhon takana.
Metsäneuvos Jarl Sundqvist tarvitsikin suuren polttopeilin lisäksi muutamia noitatemppuja yrittäessään saada olympiatulen syttymään.
Kohta tuli kuitenkin lepatti soihdussa, jota mestarihiihtäjä Pekka Niemi lähti ensimmäisenä kuljettamaan kohti olympiakaupunki Helsinkiä. Tunturin rakkaiselle huipulle kavunnut 500-päinen yleisöjoukko lähetti kittiläläisen maailmanmestarin taipaleelle Maamme-laulun sävelin.
Suomen siniristilippu ja kansainvälinen olympialippu piirtyivät tunturin laella keskiyön pilvistä taivasta vasten. Metsäneuvos ja muutamat muut soihdun syttymisestä vastanneet vilkaisivat kiitollisena sytytyspaikalle viritetyn nuotion suuntaan.
Huippuhiihtäjät
taas pääosissa
Tänään perjantaina heinäkuun 12. päivänä Pallaksen hotellilta Taivaskeron laelle johtavalla noin kolme kilometriä pitkällä tunturipolulla on taas vilskettä. Tunturin huipulla sytytetään taas soihtu - nyt Helsingin olympialaisten 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Halki Suomen kiidätettävä soihtuviesti saapuu Helsingin olympiastadionille heinäkuun 19. päivänä, jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 50 vuotta olympialaisten avajaisista.
Puoli vuosisataa sitten Lapin urheilijoiden olympiaviestin lähtöjuhlia vietettiin mahdollisimman arvovaltaisen vierasjoukon läsnäollessa, kantoihan soihdun sytyttäjä metsäneuvos Sundqvist aikalaisten parissa Lapin keisarin epävirallista arvonimeä.
Olympialaisten muistojuhlassa keisareita tosin ei esiinny, mutta ovatpa paikalla ainakin maaherra Hannele Pokka, Helsingin ylipormestari Eeva-Riitta Siitonen ja olympiakomitean puheenjohtaja Tapani Ilkka.
Myös sytyttäjältä löytyy meriittiä, kun soihdun varteen ensimmäisenä tarttuu moninkertainen olympiavoittaja Eero Mäntyranta.
Ensimmäisenä viestinviejänä on takavuosien kolarilainen mestarihiihtäjä Pertti Teurajärvi. Taivaskeron huipulta alas Pallaksen juurelle viestin tuovat sisarukset Pirjo ja Hannu Manninen.
Suomi juoksee
yhtä jalkaa
Puolen yön jälkeen Pallaksella pidettävässä Soihtuviesti -juhlassa on mukana monia muoniolaisia, jotka kantoivat soihtua myös 50 vuotta sitten.
Heistä juhlaan ovat lupautuneet Urho Viik, Jaakko Martimo, Toini Martimo, Väinö Viik, Erkki Moisiomäki, Liisa Hietanen, Olavi Reunamäki, Viljo Buska, Ella Reunamäki, Anja Kettunen, Eila Pusa, Kaija Hiilivirta, Yrjö Anttila, Lauri Hietanen, Oiva Mella, Lauri Haapea, Heikki Oja, Ilmari Heikurainen, Erkki Liikavainio ja Esko Heikurainen.
Jokainen saa taas hetken muistella, miltä olympiasoihdun kantamainen tuntui. Musiikista lähtöjuhlassa huolehtii Rovaniemen VPK:n soittokunnan kvartetti, josta Kauko Kantola soitteli Pallaksella jo vuonna 1952.
Soihtuviesti jakautuu matkalla, todennäköisesti Vaasassa, mistä osa siitä kuljetetaan Maarianhaminan kautta avomeripurjehdustapahtuma Course 2002 -päätösjuhlaan Kotkaan. Purjehduksen päättäjäiset järjestetään 19.-20. heinäkuuta.
Olympialaisten aikana Kotkassa pelattiin joitakin jalkapallo-otteluita. Soihtuviestin kanssa yhtä jalkaa kulkee myös Suomi juoksee -viesti, joka starttaa Enontekiön Hetasta perjantaina kello 14 ja yhtyy soihtuviestiin Pallaksella.
Viestin kokonaispituus on 1404 kilometriä. Molemmat saapuvat olympiastadionille perjantaina 19.7. kello 19.00.
Olympiatulet
yhdeksi Torniossa
Ennen kuin Lapin urheilijat sytyttivät oman olympiatulensa 6.7.1952 Taivaskeron huipulla Pallaksella, olympiatuli oli ehtinyt kiertää tuhansien saattajien viemänä pitkän matkan. Perinteiden mukaisesti tuli sytytettiin Kreikan Olympiassa kesäkuun 25. päivänä.
Ateenan kautta tuli lennätettiin kaivoslampussa Tanskaan, mistä se kuljetettiin laivalla Ruotsiin. Tornioon tuli tuotiin viestinä Ruotsin halki. Kreikasta lähtenyt olympiatuli ja Pallaksen yöttömän yön tuli yhdistettiin heinäkuun 8. päivänä Torniossa, missä viestin otti vastaan kuulan olympiavoittaja Ville Pörhölä.
Soihdunkantajaksi pääseminen oli tuolloin suuri kunnia-asia, joka myönnettiin urheilussa kunnostautuneille. Soihdut oli valmistettu visakoivusta. Tuli paloi soihdun sisällä olevassa polttopurkissa, joka piti vaihtaa parinkymmenen minuutin välein.
Olympiasoihtua Suomessa kuljetti kaikkiaan 1680 viestinviejää. Viisikymmentä vuotta sitten viestin toi Rovaniemelle St. Moritzissa vuonna 1948 olympiahopeaa voittanut yhdistetyn hiihtäjä Huhtala Martti. Perinteet eivät katkea nytkään, sillä muistosoihdun kaupunkiin tuo lauantai-iltana Hannu Manninen.
Sankarihaudoille viestin hänen kanssaan vievät Tanja Poutiainen, Sanna-Leena Perunka, Ari Palolahti ja Mikko Keskinarkaus. Siellä viestiä jo odottelevat Pirjo Manninen, Mona-Liisa Malvalehto, Tuomo Ylipulli ja Jukka Ylipulli yhdessä Rovaniemen naisvoimistelijoiden kanssa.
Rovaniemellä kuten myös sunnuntaina Torniossa järjestetään kansalaisjuhla. Torniossa soihtupartio käy myös Ville Pörhölän haudalla.
Stadionilla kuullaan
pitämätön puhe
Olympialaisten 50-vuotisjuhlien päätapahtumassa Helsingin olympiastadionilla muistellaan 19. heinäkuuta kello 17.30 alkaen olympialaisten avajaisia, rakennetaan aikasilta nykypäivään ja juhlistetaan Helsingin olympiakisojen alkuperäistä, ainutlaatuista henkeä.
Juhlaan on kutsuttu KOK:n presidentti Jacques Rogge. Avoimen kansalaisjuhlan kunniavieraita ovat 50 vuotta sitten kisojen onnistumiseen vaikuttaneet vapaaehtoiset ja järjestelyorganisaation jäsenet.
Pääjuhlassa nähdään Helsingin olympiakisojen osallistujamaiden lippujen ja joukkueiden sisäänmarssi eteläsuomalaisten junioreiden kuvaamana sekä tietenkin olympiatulen sytytys.
Juhlallisuuksiin on kutsuttu vieraita Helsingin olympiakisoihin osallistuneista maista.
Stadionilla myös kuullaan 50 vuotta sitten pitämättä jäänyt ´Valkoisen enkelin´ puhe. Olympialaisten avajaisissa kesken muun ohjelman puhujakorokkeelle juoksi valkopukuinen nainen tukka hulmuten.
Saksalainen Barbara Rotbraut-Pleyer olisi halunnut puhua maailmanrauhan puolesta, mutta järjestäjät taluttivat hänet nopeasti pois mikrofonin ääreltä.
