Valtiovarainministeriön virkamiehet valmistelevat Suomessa hyvin harvinaista esitystä: muutaman viikon päästä kokoontuvaan budjettiriiheen on tulossa esitys olutveron laskemisesta. Keskellä kuuminta kesää pitää vain päättää, kuinka paljon veroa lasketaan, sillä muita vaihtoehtoja ei enää ole.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton puheenjohtaja, Sinebrychoff Oy.n toimitusjohtaja Johan Furuhjelm sanoo, että nyt on tosi kyseessä: olutveroa pitää laskea 70 prosenttia!. Se tarkoittaa, että kaupassa olutpullon tai -purkin vähittäishinta laskisi noin kolmanneksen. "Silloin oluiden rahtaus ulkomailta ei ainakaan kasvaisi nykytasoltaan."
Olutveron ja myös muiden alkoholiverojen rajulla tiputtamisella on kiire, sillä Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa vaatima ja saama lisäaika alkoholijuomien tuonnin rajoittamisessa päättyy ensi vuoden alusta. Pelkästään olutta saa tuoda omaan käyttöön peräti 110 litraa ja viinejäkin kymmenen litraa.
Toinen ja kiireellisempi syy olut- ja viinaverojen laskemiseen on Viron ja muiden Baltian maiden ensi vappuna alkava EU-jäsenyys. Silloin alkoholijuomia ja varsinkin olutta saa periaatteessa tuoda niin paljon kuin pystyy kantamaan tai henkilöautoon mahtuu.
"Vain lapsellinen ihminen kuvittelee, ettei tilanne synnyttäisi trokausta. Kuka valvoisi, mikä tuontijuomista menee vain omaan käyttöön ja mikä harmaille markkinoille kaikkialle Suomeen? Hintaero esimerkiksi Suomen ja Viron välillä on nyt liki kolminkertainen. Ero on tulossa suureksi myös Suomen ja Ruotsin välillä."
Erityisesti oluiden verotuksessa on käynnistymässä varsinainen domino-ilmiö. Tanska laskee 1. lokakuuta kaikkia olutverojaan, jotta juutit ostaisivat janojuomansa Tanskasta eivätkä rahtaisi sitä mantereen puolelta Saksasta.
Kun Tanska laskee olutverojaan, niin ruotsalaistenkin pitää tehdä jotain omille veroilleen, jotta liikenne Juutinrauman yli ei kiihtyisi nykyisestään. Vaihtoehtoja on vain yksi eli olutveron laskeminen, vaikka vero Ruotsissa on vain puolet Suomen tasosta.
Domino lähtee
liikkeelle Tanskasta
"Domino lähtee liikkeelle Tanskasta, tulee Ruotsiin ja myös Suomeen. Pohjoissuomalaiset hakevat jo nyt oluitaan Haaparannasta ja muualta Ruotsista, koska se on siellä halvempaa kuin täällä. Puolen vuoden päästä se on vielä halvempaa. Kun Virosta tulee vappuna 2004 EU:n jäsen, kasvaa Suomen ja Viron välille sietämätön alkoholijuomien hintakuilu. Samalla 20 tunnin aikarajoitus alkoholituonnille poistuu. Helsingistä voi päivän mittaan käydä Tallinnassa vaikka kuinka monta kertaa ja tuoda täydet tuliaiset joka kerta. Sehän on kestämätön tilanne."
Furuhjelmin mukaan ongelmia tulee, kun maantieteellinen välimatka on pieni ja verokuilu suuri. Hän muistuttaa, että jopa Espanjan ja Portugalin välillä käy olutralli, koska Espanjan vero on vain puolet Portugalin olutverosta.
Suomessa vahvuudeltaan viiden prosentin oluen vero on EU-maiden korkein: 1,43 euroa litralta. Espanjan vero on alhaisin: 0,08 euroa litralta. Varsinainen himoverottaja on EU:n ulkopuolinen Norja, joka nappaa olutlitrasta veroa 2,57 euroa.
Olisiko mahdollista, että EU yhdenmukaistaisi olutverotuksen?
"EU:ssa on puhuttu maksimiolutverosta, joka olisi 50 senttiä litralta, mutta se ei ole saanut kannatusta", kuittaa Furuhjelm.
Kauppa kannattaa
olutveron laskemista
Panimoteollisuuden ykkösmies Furuhjelm vakuuttaa, että veronalennus menisi suoraan kuluttajille. Epäily siitä, että kauppa ottaisi osan alennuksesta omaan pussiinsa, saa Furuhjelmin tuhahtamaan.
"Sehän olisi oman oksan sahaamista. Meillä on kaupan kanssa täysi ymmärrys siitä, että veronalennus menee suoraan kuluttajahintoihin. Vielä veronalennuksen jälkeenkin olut on Virossa halvempaa kuin Suomessa", painottaa Furuhjelm.
Furuhjelm tapaa lähipäivinä valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) olutveroasiassa. Furuhjelm kertoo, että Kalliomäeltä on jo nyt löytynyt veronalennukselle enemmän ymmärrystä kuin edeltäjältään Sauli Niinistöltä (kok.). "Kansanedustajat ymmärtävät, että nyt on kysymys myös tuhansista työpaikoista."
Kotimaiset panimot työllistävät suoraan noin 3 000 työntekijää ja välillisesti ne tarjoavat noin 38 000 työpaikkaa. Jopa maataloustuottajain MTK kannattaa olutveron alentamista. Kotimaiset panimot ostavat valtaosan mallasohrastaan Suomesta. Parhaat viljelyalueet ovat Etelä- ja Lounais-Suomi sekä Pohjanmaa. Hyvinä kesinä Suomi on mallasohran suhteen omavarainen.
Furuhjelm viittaa Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen Stakesin selvitykseen, jonka mukaan vähäinen, nimellinen veronalennus vaarantaisi noin 6 000 työpaikkaa. "Hurjin arvio on 15 000 työpaikkaa. Realistinen arvio lienee, että nyt päätetään 10 000 työpaikan kohtalosta. Tässä maailmantilanteessa yksikin menetetty työpaikka on liikaa."
Verottajalle
jää vähemmän
Furuhjelm myöntää, että valtion verotulot laskevat väistämättä olutveron alentamisen myötä. Nyt valmisteveroja kertyy noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
"Suomi on tiennyt jo EU:hun liittymisestä lähtien, että alkoholiveroja on jossain vaiheessa pakko laskea. Nyt olemme sen tilanteen edessä. Panimoille riittää, että saamme turvattua kohtuulliset toimintaolosuhteet Suomessa. Kun veroa lasketaan, jää kansalaisille enemmän rahaa muuhun kulutukseen, joka pyörittää kansantaloutta."
Hän myöntää, että veronalennus nostanee kulutusta.
"Ongelmakuluttajia on aina ollut ja aina tulee olemaan. Heidän ehdoillaan tätä ratkaisua ei voi tehdä. Normaaleita oluenkuluttajia kansasta on noin 90 prosenttia ja he tuskin riehaantuvat alennuksesta. Kyseessä on myös kuluttajien tasa-arvo: kaikki eivät asu Viron tai Ruotsin rajan läheisyydessä. Silloin maan sisäisen hinnan pitää olla kilpailukykyinen tuonnille", painottaa Furuhjelm.