Olut- ja virvoitusjuomateollisuus on varsin vaisulla ja odottavalla kannalla, vaikka vuoden kiivain myyntisesonki on vähitellen alkamassa.
Harmaata hiljaisuutta selittää luonnollisesti kulunut kevät, maaliskuun alun alkoholiverouudistus sekä sitä seurannut toukokuun alun EU-laajentuminen ja viinan sekä oluen Viron-tuonnin vapautuminen.
"Itse asiassa emme ole nähneet vaikutuksia vielä ihan tarkkaan. Kestää ainakin tämän ja ehkä seuraavakin kuukauden ennen kuin tarkempaa tietoa saadaan. Joka tapauksessa ennakkotiedot näyttävät siltä, että myös oluen eikä pelkästään viinojen tuonti on lisääntynyt selvästi toukokuun alun jälkeen. Lisäksi tässä on tapahtunut voimakkaasti siirtymää väkeviin juomiin", sanoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Risto Saarinen.
Saarisen mukaan tuleva kesäkausi on sen verran ratkaiseva näytön paikka alalle, että jo elo-syyskuussa on nähtävissä, aiheutuuko viina-alesta ja maahan tuonnista laajempiakin vaikutuksia.
"Jos myynnin lasku kestää pitkään, niin teollisuus joutuu sopeutumaan uuteen kysyntätilanteeseen", Saarinen sanoo.
Kaupan omat toimet
tasoittaneet eroja
Saarisen mukaan tilanteen seurannassa ja mahdollisissa korjaavissa verotoimenpiteissä on vahvasti mukana myös työllisyysaspekti, sillä kotimainen panimoteollisuus työllistää Suomessa ylivoimaisesti eniten koko alkoholijuoma-alalla.
Saarinen toivoo luonnollisesti hallitukselta keväiseen veropäätökseen sellaisia korjaustoimia, jossa väkevien ja mietojen juomien eriarvoisesta kohtelusta päästäisiin eroon.
"Olimme alunperin sitä mieltä , että alennuksen suuruus olisi pitänyt olla samaa suuruusluokka kaikissa juomaryhmissä, ettei tällaista siirtymää kulutuksessa tapahtuisi. Tiedän, että hallituksessa oli myös eriäviä mielipiteitä tästä painotuksesta ja edelleenkin pitää olla mahdollista seurata alkoholin veroprosentteja ja muuttaa niitä myös poliittisesti", Saarinen painottaa.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajan mukaan syksy on hyvä aika veropäätöksen tarkastelulle, sillä esimerkiksi keväisen maahantuonnin vapautumisen vaikutusta on tasoittanut kaupan voimakas kampanjointi, jossa olutta on myyty hyvin pienillä katteilla tai jopa tappiollisesti.
"Myyntihinta on ollut selkeästi alle hankintahinnan, mutta nyt kiivain kampanjointi on rauhoittunut", tietää myös Päivittäistavarakauppiaat ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine tilanteen, jossa 12 olutpullon pakkauksen hinta on jäänyt jopa alle 8 euron.
Laine myöntää, että keskiolut on kaupalle ja varsinkin pienille liikkeille tärkeä tuote.
"Oluen osuus päivittäistavarakauppojen myynnistä on keskimäärin 6-7 prosenttia, mutta pienissä myymälöissä se nousee jopa 10-15 prosenttiin. Isot pystyvät käyttämään halpaa olutta sisäänostotuotteena, koska sen osuus on pienempi myynnistä", Laine kertoo.
Pienten kohdalla oluen osuus on jopa niin suuri, että Laineen mukaan merkittävillä myyntimuutoksilla voi olla jopa vaikutuksia koko suomalaisen kaupan myymälärakenteeseen. Pelkkä isojen markettien alennusmyynti ei ole tässä ratkaisevana tekijänä, vaan Laine löytää myös väkeviä suosivasta veroalesta linkin kaupan keskittymisilmiöön.
"Alko on yleensä suurten myymälöiden yhteydessä, mistä seuraa se, että viikonloppuostokset suuntautuvat sinne. Tästä puolestaan seuraa se, etteivät lähimyymälät koskaan kehity kunnon ruokakaupoiksi. Jos viini saataisiin kauppoihin, niin se vaikuttaisi myönteisesti pieniin myymälöihin, koska viineillä olisi pienten kauppojen myynnissä suurempi osuus kuin suurilla marketeilla aivan kuten oluessakin", painottaa Laine.
Mallasjuomaa
markkinahintaan
Pohjois-Suomessa Säästökuoppia ja Tampereen Säästötexejä pyörittävät Vuokilan veljekset ovat myyneet viime vuosina litratolkulla olutta, osin halvan ja viikonloppuisin vielä halvemman hinnan ansiosta.
"Meillä on olutta myyty 4-5 vuotta, ja viimeiset 3 vuotta touhukkaammin. Aluksi hinta vaihteli viikonloppuisin, kun panimotkin panostivat viikonlopun myyntiin ja tulivat meitä vastaan. Nyt olemme yrittäneet päästä pysyvään hintatasoon, pysyvään markkinahintaan", kertoo Oulun ja Keminmaan Säästökuoppien toimitusjohtaja Hannu Vuokila.
Hannu Vuokila ei allekirjoita sitä väitettä, että olut olisi kaupalle puhtaasti sisäänvetoartikkeli.
"Silloinhan asiakkaat ostaisivat pelkkää olutta, ja meillä on myös muu kauppa käynyt."
Tosin olutkauppakin on ollut komeaa, sillä Vuokiloiden kymmenen myymälää myyvät esimerkiksi Hartwallin Tornion tehtaan tuotannosta peräti kaksi prosenttia.
"Myynti on 2,5-3 miljoonaa litraa vuodessa Hartwallia ja päälle Olvit ja Koffit päälle", Vuokila kertoo.