Saksalaisten olutjano on lisääntynyt kymmenen vuotta jatkuneen alamäen jälkeen. Uhkia on kuitenkin ilmassa. Ilmastomuutoksen pelätään heikentävän oluen laatua. Myös bioenergia valtaa tilaa mallasohralta.
Oluen kulutuksen kasvamisesta Saksan panimoteollisuus kiittelee jalkapalloa. Kuukauden kestäneet MM-kisat kesällä 2006 ja samaan aikaan porottanut vuosisadan helle saivat kurkut kuivumaan. Saksalaiset joivat viime vuonna olutta 92 miljoonaan hehtolitraa. Se riittäisi täyttämään yhdeksän eduskuntatalon päärakennuksen kokoista sammiota.
Asukasta kohden oluen kulutus oli Saksassa viime vuonna 111,6 litraa, mikä on 0,6 litraa enemmän kuin vuotta aikaisemmin mutta 15,1 litraa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Määrä vastaa runsasta pullollista olutta päivässä.
Euroopassa vain tshekkiläiset ja irlantilaiset juovat enemmän olutta kuin saksalaiset.
Miesten juomaa
Olut on Saksassa miesten juomaa. Apteekkilehden teettämän tutkimuksen mukaan joka kolmas yli 14-vuotias miespuolinen saksalainen juo päivittäin olutta, naisista joka kahdeskymmenes.
Kuluttajatutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista juo olutta vähintään kerran kuukaudessa. Eniten olutta siemaillaan Saksin osavaltiossa ja Baijerissa, joissa kulutus on lähes kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna.
Saksassa toimii 1 200 olutpanimoa, jotka valmistavat yhteensä viittätuhatta olutmerkkiä. Panimoiden liikevaihto oli viime vuonna 8,2 miljardia euroa.
Puolet panimoista sijaitsee Baijerissa, missä olut luokitellaan peruselintarvikkeeksi. Sitä on oltava saatavilla työmaaruokaloissa maidon ja muiden ruokajuomien rinnalla.
Kuivuus uhkaa ohrasatoa
Vaikka suurpanimoita on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen, niin oluen valmistamisessa noudatetaan yhä Baijerin herttuan Wilhelm IV:n vuonna 1516 säätämää puhtausmääräystä. Sen mukaan oluen perusainekset ovat vain ohra, humala ja vesi. Hiivaa ei silloin vielä tunnettu. Saksalaisen oluen puhtaussääntö on maailman vanhin elintarvikelaki.
Ensimmäisen kerran olutta valmistettiin Baijerissa vuonna 736. Olutkulttuurin kehittämisessä suurin vaiva nähtiin luostareissa, joissa vahva olut oli paavin siunaamaa paastojuomaa. Monet nykyiset olutmerkit viittaavat luostaritaustaan.
Oluen panemista nykyhetkessä vaikeuttaa viime kesän kehno sato. Ohraa saatiin kuivuuden vuoksi 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Alkavasta kesästä odotetaan vieläkin huonompaa. Huhtikuun sademäärä on ollut vain viisi prosenttia normaalista. Kosteusvaje on 150--200 litraa neliömetrillä.