Alkoholilain uudistusehdotus on viemässä Suomea takaisin vanhakantaiseen holhousyhteiskuntaan. Kehitys on takaperoista, sillä suomalaiset ovat 20:n viime vuoden ajan yrittäneet pyristellä eroon turhista yksilön valinnanvapautta kahlitsevista rajoituksista kohti eurooppalaisempaa, vastuuta korostavaa asennoitumista. Jäykän ja pykälin säädellyn Suomen on sanottu vapautuneen monessa asiassa vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden jälkeen, mutta nyt on alettu kulkea vastakkaiseen suuntaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla esitys uudeksi alkoholilaiksi, joka muun muassa rajoittaisi oluen myyntiä vähittäiskaupoissa. Ministeriön virkamiesten esitys miedon oluen myyntirajoituksista osoittaa, kuinka kaukana ovat ajat, jolloin kansa uskalsi keskustella jopa viinien saamisesta ruokakauppoihin.
Jos rajoitukset tulisivat voimaan, kaupat, huoltamot ja kioskit joutuisivat lopettamaan oluen myynnin iltaisin kello 18. Sunnuntaimyyntiin tulisi vielä lisärajoituksia. Nykyisin olutta saa myydä vähittäin kello 9–21.
Monille pienille myymälöille myyntirajoitukset voivat olla kuolinisku, kun palvelu heikkenee. Kaupan alan alustavien laskelmien mukaan useat tuhannet työpaikat olisivat vaarassa.
Kolmen tunnin iltanipistys myyntiajasta saattaa näyttää paperilla hyvinkin järkevältä toimenpiteeltä, jonka uskotaan hillitsevän ongelmajuomista ja siitä johtuvia haittoja.
On silti epäselvää, kuinka suuri syntipukki kaupoista myytävä noin 3,7–4,7:n tilavuusprosentin olut on. Tilastojen mukaan mietojen alkoholijuomien myynti on kaksinkertaistunut päivittäistavarakaupoissa vuoden 1995 jälkeen, mutta se ei ole koko totuus. Samalla alkoholin myynti ravintoloissa ja Alkossa on vähentynyt. Suomalaiset ovat vaihtaneet väkeviä juomia mietoihin, mitä voidaan pitää hyvänä kehityksenä.
Alkoholin aiheuttamia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä ongelmia ei kannata vähätellä. Niitä Suomessa on aina riittänyt ja riittää vastaisuudessakin. Vaikka päihteiden väärinkäyttäjät ovat huomattava vähemmistö, he juovat valtaosan kulutetusta alkoholista. Heille on aivan sama, loppuuko oluen myynti kello 18 vai kello 21. Viinansa he taatusti saavat, jos eivät kaupasta, niin pimeästi kadulta.
Suomalaisen alkoholipolitiikan yksi vääristymä piilee juuri ongelmalähtöisyydessä. Kun peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) esittelee uuden alkoholilain eduskunnassa, hänen tulisikin perustella, miksi suomalaista alkoholipolitiikkaa tehdään vain ja ainoastaan ongelmakäyttäjien ehdoilla.
Valittu kurjuusmalli vaikeuttaa alkoholiin luontevasti suhtautuvan enemmistön valintoja ja myös estää järkevän keskustelun alkoholipolitiikasta. Aina löytyy ryyppyporukka, jota virkamiesten täytyy suojella ja säädöksin holhota.
Suomessa alkoholiin pitää opetella suhtautumaan muuten kuin vaikeuksien aiheuttajana. Hyvin monille olut on maailman vanhin ruokajuoma.
Pääkirjoitus