Suomen oluttutkimuksella on maailmalla hyvä maine, sillä se ottaa huomioon koko tuotantoketjun, kertoo johtava tutkija Silja Home. VTT Biotekniikan suojissa toimii oma pienpanimo, jossa mallasjuomaa kehitetään etupäässä naisten voimin.
Suomalaisten makutottumukset ovat vähitellen muuttumassa oluttuonnin laajentamien aistimusten myötä, Silja Home ennakoi. Olutharrastajat esimerkiksi hakevat jo Keski-Euroopan kuluttajien tapaan aivan eri tavalla humalan katkeruutta ja makukomponentteja kuin kevyeen makuun tottunut keskiverto suomalainen kuluttaja.
Silti tavallinen kuluttajakin on jo löytänyt "tsekkitummat", joiden myötä taas on uskallettu kehittää omaa tuotantoa. Ja Virossa on pienissä panimoissa erittäin hyviä tummia oluita, Home vihjaa.
Voimakas mallaspohja eli body taas sallii vähän enemmän humalaa. Suuntaus tummempaan mallasvalikoimaan viittaakin siihen, että Suomessa siirrytään kohti aromikkaampia oluita. "Ei mihinkään hedelmäaromeihin välttämättä, mutta enemmän mallasta ja enemmänkin humalaa", tutkija ennakoi.
Litkuksi tosin muuttuu jokainen olut, jos sen juo amerikkalaiseen tapaan. "Jääkylmänä ja suoraan pullosta. Siinä oluen aromin arvostus kyllä hukkuu", Home nauraa ja suosittaa. "Kymmenen astetta ja kauniista lasista."
Terveydellistäkin etua oluesta voi löytää, tietysti vain kohtuullisesti nautittuna. Kahdesta oluesta saattaa saada jopa neljänneksen B-12-vitamiinin tarpeesta päivässä. Lisäksi ohran kuoresta liukenee juomaan piitä. "Se on naisille hyvä luustonvahvistaja."
Ei jäämiä, ei myrkkyjä
VTT voi irrottaa oluen tutkimukseen jopa 30 tutkijaa. Neljä viidestä on naisia, jokunen myös "neniä", jotka haistelevat esimerkiksi hiivasta irtoavia aromeja. Makuraatiin tosin otetaan vain ne, jotka pitävät oluesta, Silja Home vakuuttaa.
Olut seuraa tutkijaa myös vapaa-aikaan. Lasillinen maistuu sekä ruuan kanssa että illan istujaisiksi. Niin että tutkija toteaakin kuuluvansa suurkuluttajiin. "Jos rajana pidetään 80 litraa vuodessa." Mutta mikä onkaan makustella, onhan hän itse varmistanut 30 vuotta asian parissa toimineena osaltaan sen, että suomalainen olut on erinomaista.
Teollisuus on tänä aikana uudistanut laitoksensa, mikä on auttanut suuresti oluelle ylen tärkeän hygienian hallintaa. Epäpuhtaudet olivat tavallisia vielä 1970-luvulla. Nykyään oluen puhtaudella tarkoitetaan sitä, ettei ole mitään jäämiä tai myrkkyjä, Silja Home toteaa.
Tiimityön tapaan
"Suomen panimoteollisuus ja tutkimus on erittäin korkeatasoista", Home kehaisee juuri ennen lähtöään maailman panimojen kokoukseen San Diegoon.
"Yksi vahvuus, joka Euroopassakin on huomattu, on se, ettei katsota vain yhtä kohtaa. Pidetään aina mielessä, että meillä on kokonaisuus. Jos jossakin parannat, se ei saa toisessa kohtaa lyödä poskelle." Keski-Euroopassa saattaa yksi tutkimuslaitos olla perehtynyt vaikkapa vain humalan saloihin.
Yhteisötutkimukseen käytetään noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän ohella tehdään tietysti myös luottamuksellista tutkimusta kotimaan yrityksille. Mutta myös esimerkiksi venezuelalaiset ovat tarvinneet apua: toiveena oli sellainen hiiva, että olut säilyttää tuoreen maun pitemmän aikaa.
Tutkimuksen avulla on myös tuhatkertaistettu hiivan määrä käymisen vauhdittamiseksi. "Mitä saksalainen ei missään tapauksessa olisi tehnyt."