Keltakuorisesta Oltermannista on tullut neljännesvuosisadassa Valion juustobisneksen kivijalka ja ykkösbrändi. Oltermanni-perheen kaikki tuotteet valmistetaan Haapaveden tehtaalla, jonne Valio kohdensi juuri jätti-investoinnin.
Juustolan kapasiteetin nosto ja uuden pakkauslinjan rakentaminen maksoivat Valiolle yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.
"Maidon hyödyntämisessä juustonvalmistus on nyt etusijalla. Oltermanni on tärkein aseemme", tuoteryhmäjohtaja Jyrki Heinimo viestittää.
Oltermannin vuosittainen tuotanto lähestyy 15 miljoonaa kiloa. Kotimaan Oltermanni-kulutus on 8,3 miljoonaa kiloa, mutta erityisen innokkaasti Valion väki tähyää itärajan toiselle puolelle.
"Haemme kasvua erityisesti Venäjältä. Jo nyt Oltermanni-vienti on noin kuusi miljoonaa kiloa."
Suomalainen syö keskimäärin vajaat 19 juustokiloa vuodessa. Venäjällä sama luku on 4-5 kiloa. Valion kannalta olennaisinta on tieto siitä, että venäläisten juustonkulutus kasvaa - ja nopeasti.
Laatu paras
käyntikortti
"Venäjän talous kasvaa kovaa vauhtia, mutta juustonkulutuksen kasvuvauhti on vielä kovempi, 15-20 prosenttia vuodessa", Heinimo summaa.
Mikäli Valion suunnitelmat toteutuvat, ylittää Oltermannin vienti kotimaan kulutuksen vuonna 2009. Suomalaisella kermajuustolla on Venäjällä hyvä maine.
"Tuotteen tasalaatuisuus on yksi vahvuus. Toisaalta venäläiset arvostavat Oltermannin makua, joka on riittävän lähellä heidän perinteisiä mieltymyksiään."
Myös alan muut toimijat ovat huomioineet Oltermannin voittokulun.
"Venäläinen juustovalmistaja Wimm-Bill-Dann teki jo oman Oltermanni-kopionsa", Heinimo naurahtaa.
Kevytjuustojen
suosio kasvaa
Tällä hetkellä Venäjän-juustovienti on keskittynyt Moskovan ja Pietarin alueille. Valio laajentaa reviiriään jatkuvasti.
"Markkinapotentiaali on valtava. Venäjältä löytyy Moskovan ja Pietarin lisäksi 12 yli miljoonan asukkaan kaupunkia", Heinimo muistuttaa.
Venäjä lohkaisee vientikakusta yli 90 prosenttia. Oltermannin vienti Yhdysvaltoihin alkoi vuonna 2004. USA:n vientimäärät ovat vielä marginaalisia.
"Tällä hetkellä USA-vienti on noin 100 000 kiloa vuodessa. Pitää katsoa, mitä saamme siellä aikaan Haapaveden tehtaan uuden linjan tuotteilla. Näihin kuuluvat pienet Oltermanni-palat."
Kevytjuustojen suosio kasvaa jatkuvasti. Oltermanni-perheen kevytversion rasvaprosentti on 17.
"Pelkkään prosenttikikkailuun ei voi lähteä. Juuston täytyy antaa ruokailussa makuelämys", Heinimo tietää.
Lisätyöpaikkoja
ei juuri luvassa
Toinen juustobisneksen nykytrendi on jatkojalostettujen tuotteiden merkityksen kasvu. 2000-luvun ihminen arvostaa herkuttelun helppoutta.
"Raasteiden, viipaleiden ja vastaavien myyntiosuudet kasvavat", Heinimo myöntää.
Valion Haapaveden tehdas työllistää liki 150 henkeä. Investoinnin myötä Oltermannin tuotantokapasiteetti paisuu vaiheittain: ensi vuonna on mahdollisuus tuottaa 20 miljoonaa juustokiloa, 2009 vielä seitsemän miljoonaa kiloa enemmän.
"Lähivuosina tarvitsemme silti vain pari uutta työntekijää", tehtaanpäällikkö Timo Panula arvioi.
Haapaveden tehtaasta tulee Valion toiseksi suurin juustola. Lapinlahden yksikkö tuottaa noin 30 miljoonaa juustokiloa vuodessa.