OLS joutuu evak­koon

Oulun Luistinseura aloittaa kautensa uudella sarjaportaalla. Kahdeksan liigavuoden jälkeen OLS kolahti oululaisten salibandyihmisten ällistykseksi sarjaporrasta alemmaksi kaksilohkoisena pelattavaan ykkösdivisioonaan.

Oulun Luistinseura aloittaa kautensa uudella sarjaportaalla.

Kahdeksan liigavuoden jälkeen OLS kolahti oululaisten salibandyihmisten ällistykseksi sarjaporrasta alemmaksi kaksilohkoisena pelattavaan ykkösdivisioonaan. Pettymys oli kova, OLS:n Heinäpään toimiston nurkkahuoneessa sitä nieleskeltiin pitkälle kesään.

OLS pelaa divisioonan itälohkossa. Putoaminen ei juuri helpottanut matkustamista. Karo Kuussaaren valmentama joukkue suuntaa matkoillaan nokkansa edelleen kohti etelää. 12 joukkueen sarjassa on kuusi joukkuetta pääkaupungista tai sen lähiympäristöstä. Pelaajien pakaralihakset joutuvat koville myös, kun joukkueen bussi matkaa Savonlinnaan ja Lappeenrantaan.

Ykkösdivisioonassa OLS aikoo sijoittua kahden parhaan sakkiin. Se avaa tien liigakarsintaan. OLS:ssa lasketaan, että divisioonakausi jää vain yhden vuoden mittaiseksi.

Liigatielle on noussut kuitenkin peikko.

Liiga on tiukentanut lisenssivaatimuksiaan, eikä OLS:n käyttämä pelipaikka, Oulun urheilutalon sali, täytä niitä.



Liian vähän neliöitä


OLS-salibandyn toiminnanjohtajan Petri Turusen ilme on vakava. Hän ei tosiaankaan hypi riemusta.

"Tässä voi käydä niin, että Oulun saliolosuhteet vaarantavat liiganousumme. Jos olemme sarjassa kahden kärjessä, emme saa pelata edes ensi kevään karsintaotteluitamme urheilutalolla."

Liiga vaatii, että kenttäalueella neliöitä on oltava vähintään 760 siten että, pituus on vähintään 38 ja leveys vähintään 20 metriä tai pituus vähintään 40 ja leveys vähintään 19 metriä. Oulun urheilutalossa kenttäalueen mitat on venytetty varoalueiden kustannuksella äärimmilleen, jolloin kentällä on pituutta 37 ja leveyttä 20 metriä.

OLS joutuu siis mahdollisesti etsimään jatkossa pelialueensa muualta kuin vanhasta tutuksi tulleesta, 1960-luvun alkupuolella rakennetusta paikasta.

"Ei kai se auta kuin lähteä Kemin Tervahalliin pelaamaan", Turunen huokaa.

Tervahallin kentän koko täyttää uudet vaatimukset. Katsojillekin on viitisensataa paikkaa.

Kemiä lähempänäkin on kyllä riittävän suuri kenttä. Linnanmaan liikuntahallin kenttäalue on kooltaan 25x45 neliömetriä.

"Yliopisto omistaa sen hallin suurimmaksi osaksi ja sanelee myös, ketkä hallia käyttävät. Linnanmaan parkettialusta ei ole tälle lajille sopiva, se on liian liukas. Ja silloin kuin kentän koko on riittävä, joudutaan yleisökapasiteetti pudottamaan liian alas", Turunen sanoo.



Katseet Kastelliin


Salibandyliiton Pohjois-Suomen aluevastaava Juha Laukka toivoo, että Ouluun suunnitteilla oleva Kastellin monitoimitalo tuo aikanaan ratkaisun huutavaan salipulaan.

"Täällä on kyllä pienempiä saleja ihan mukavasti, mutta kilpailutoimintaan soveltuvia paikkoja ei. Laji on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja kaupungissa on lähes 1 500 salibandyn lisenssipelaajaa. Junioripelaajat joutuvat pelaamaan kotiturnauksensa lähikuntien saleissa."

"Eikä salipula ole tietenkään pelkästään salibandyn ongelma."

Tiistaina Laukka lähetti kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa hän toivoo, että Kastellin uudisrakennuksen hankesuunnittelussa otetaan huomioon kasvavan lajin tarpeet. Laukka muistuttaa, että Oulun liikuntastrategiassa ei ole huomioitu erillistä sisäliikuntahallia.

"Järkevällä suunnittelulla ja pienellä lisäinvestoinnilla Kastellin monitoimitaloon Ouluun on saatavissa paljon kaivattua ja nykyajan vaatimukset täyttävää liikuntatilaa", Laukka huomauttaa.

Laukka ja Turunen kiteyttävät toiveensa yhteen pitkähköön lauseeseen:

"Kastellin monitoimitaloon minimissään 40x20 neliömetrin kenttäalue, siihen oikea alusta, 1 500 katsojalle istumapaikat, riittävät oheispalvelumahdollisuudet ja jo suunnitteluvaiheessa käyttäjän näkökannat huomioon."

Ilmoita asiavirheestä