Maanantaina Jyväskylässä alkanut EU:n kilpailukykyministerien epävirallinen kokous ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Tuoreimmista näkemyksistä vastasi odotetusti Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtaja, Nokian hallituksen sivutoiminen puheenjohtaja Jorma Ollila, joka latasi pöytään tukun EU:n innovaatiopolitiikan kehittämisehdotuksia selkeäsanaiseen tyyliinsä.
Ollila toivoo jäsenmaiden sitoutuvan vuoden loppuun mennessä muutaman keskeisimmän teknologiaohjelman rahoitukseen. Teollisuus on jo lupautunut investoimaan vuosittain 450 miljoonaa euroa seuraavan seitsemän vuoden ajan. Nokia on mukana neljässä tieto- ja viestintäteknologiaohjelmassa.
Teknologiaohjelmat ovat Euroopan vastaus talousalueen pääkilpailijoille, ja niiden tarkoituksena on nostaa maanosa johtavaksi osaajaksi keskeisissä tulevaisuuden teknologioissa, Ollila sanoo.
Eurooppalaisen valtiontukijärjestelmän uudistustyössä täytyy Ollilan mukaan huomioida myös teollisuutta houkuttelevien kilpailijoiden tukikäytännöt.
"EU:n pitää tarjota vahva tukiarsenaali, jotta se voisi vastata kasvavaan kilpailuun globaaleilla markkinoilla, ja samalla edistää reilua kilpailua kotona."
Euroopalla on Ollilan mukaan muutaman kuukauden etumatka keskeisiin kilpailijoihin mobiili-tv:n palveluntuotannossa. Ollilan mielestä EU-maat voisivat sopia kaupallisen mobiili-tv:n käyttämistä radiotaajuuksista.
"Eurooppalaisesta ratkaisusta voi tulla globaali ratkaisu, aivan kuten gsm:lle kävi."
Osaamisesta
lisää hyötyä irti
Euroopan tämänhetkistä innovaatiosuorituskykyä Jorma Ollila pitää melko alhaisena. Sen hän katsoo liittyvän vanhan mantereen innovaatiojärjestelmän ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan pirstaloituneisuuteen.
Huipputuotteiden syntyä ei edistä sekään, että julkisen tutkimuksen ja teollisuuden vuorovaikutus on riittämätöntä. Julkisen ja yksityisen sektorin tulisi enemmän jakaa osaamistaan keskenään. Luontevaan vastavuoroisuuteen voidaan Ollilan mielestä päästä palkitsemisjärjestelmiä muuttamalla.
Ollila muistutti, että Eurooppa on tullut tienristeykseen. Toisaalta globaali kilpailu lisääntyy dramaattisesti, toisaalta eurooppalainen innovaatioympäristö muuttuu perusteellisesti. Perinteiset kilpailijataloudet, Yhdysvallat ja Japani ja Aasian kehittyvät taloudet investoivat voimakkaasti saadakseen johtavan aseman keskeisillä teknologian alueilla.
Eurooppalainen teollisuus on toisaalta laajentanut toimintaansa kasvaville markkinoille. Haasteena on se, miten Eurooppa tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointeja voitaisiin vastaavasti houkutella enemmän Eurooppaan.
Ollilan mielestä Euroopassa teollisuus kärsii globaaleita kilpapelureitaan enemmän säännöstelystä. Hänen mielestään unionin jäsenmaiden pitäisi liittyä mukaan komission toimiin säännöstelyn keventämiseksi.
"Myös yhtenäisen markkina-alueen aikaan saaminen on avaintekijä innovaatiokyvyn parantamisessa."
Euroopan kilpailukyvyn rakenteellisena heikkoutena Ollila pitää tieto- ja viestintäteknologian vähäistä hyödyntämistä sekä teollisuudessa että julkisella sektorilla. Ict-teollisuuden harteilla lepää huomattava osa Euroopan kasvusta, ja suurin osa alan vaikutuksista on Ollilan mukaan vielä edessä päin.
Digitaalista yhdentymistä hän pitää seuraavana suurena aaltona, jonka suhteen Eurooppa on hyvissä asemissa.
"Eurooppa voi hyötyä kehityssuunnista vain, jos se voi luoda pääkilpailijoitaan ympäristön."