Ollila: Ve­ro­alen aika olisi juuri nyt

Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan mukaan oikea aika verotuksen keventämiseen on juuri nyt. Hän muistuttaa, että Suomi kuuluu yhdessä Belgian, Tanskan ja Ruotsin kanssa maihin, joissa kokonaisverorasitus on korkeimpia koko maailmassa.

Pääjohtajan näkemys. Jorma Ollila varoittaa vetämästä yhtäläisyysmerkkejä alhaisemman veroasteen ja yhteiskunnan palvelujen karsimisen välille. ”Sen sijaan korkean verotuksen ja heikkenevän kilpailukyvyn välille voi.”
Pääjohtajan näkemys. Jorma Ollila varoittaa vetämästä yhtäläisyysmerkkejä alhaisemman veroasteen ja yhteiskunnan palvelujen karsimisen välille. ”Sen sijaan korkean verotuksen ja heikkenevän kilpailukyvyn välille voi.”
Kuva: lehtikuva

Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan mukaan oikea aika verotuksen keventämiseen on juuri nyt. Hän muistuttaa, että Suomi kuuluu yhdessä Belgian, Tanskan ja Ruotsin kanssa maihin, joissa kokonaisverorasitus on korkeimpia koko maailmassa.

”Suomen kokonaisveroaste oli vielä 1980-luvun alussa lähes eurooppalaisella keskitasolla, mutta nousi 1990-luvun laman aikana sitä selvästi korkeammaksi. Viime vuosina veroaste on laskenut, mutta se näyttää jääneen pysyvästi 4-5 prosenttiyksikköä EU:n keskitason yläpuolelle”, painotti Ollila puhuessaan Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa.

Ollila on huolissaan erityisesti työntekijöiden kireästä palkkaverotuksesta, vaikka myöntääkin, että valtio on viime vuosina hieman keventänyt tuloverotusta. Hän uskoo, että eläke-, terveys- ja muiden sosiaalimenojen kasvupaineiden vuoksi verotuksen merkitys vain korostuu tulevaisuudessa.

”Uhkakuvaksi nousee, että varsinkin työn verotusta joudutaan kiristämään entisestään ja että sosiaalimenot jäävät pysyvästi suuriksi suhteessa kansantuotteeseen. Pahimmillaan tästä seuraa ongelmavyyhti, jonka vuoksi laman jälkeinen massatyöttömyys vaihtuu hitaasti mutta varmasti rapautuvaan kilpailukykyyn.”

Ollila arvioi Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn erityisongelmaksi kireän palkkaverotuksen.

”Kun uudistamme ja kevennämme kireää palkkaverotusta ja veroluonteisia ansiosidonnaisia maksuja, voimme vahvistaa tulevaisuuden kilpailukykyä, lisätä talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja siten luoda mahdollisuuden tulevina vuosina rahoittaa yhteiskunnan palveluja nykyistä alhaisemmalla veroasteella.”

Ollilan mukaan kyse on niin sanotuista dynaamisista kerrannaisvaikutuksista, joita työn verotuksen kaltaisilla uudistuksilla voidaan saavuttaa.

Nokiassa moni haluaa
jäädä töihin ulkomaille

Ollilan mukaan kilpailukykyinen verotus vahvistaisi Suomen kilpailukykyä suhteellisesti enemmän kuin muiden maiden, kun maat kilpailevat osaavasta työvoimasta.

”Päivittäin näemme Nokiassa yhä useamman suomalaisen haluavan siirtyä vajaan 2 000:n ulkomailla työskentelevän joukkoon. Virta takaisin Suomeen on hiljenemässä.”

Ollila näkee Suomelle uhkana sen, että yritykset ottavat kilpailun kiristyessä huomioon yhä tarkemmin vero- ja kustannustekijät tehdessään esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyön sijaintipäätöksiä.

Ollila painottaa, että myös Nokia joutuu pohtimaan rakenteellista työttömyyttä, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, työvoiman liikkuvuuden vaikutuksia, verotuksen progressiota ja inhimillisen pääoman kohtelua, kun se tekee sijoittumispäätöksiä.

Ollila vertaa työn verotuksen uudistamista rahoitusmarkkinoiden liberalisointiin 1980-luvulla. ”Kenties myös työn verotukseen voidaan tehdä vastaavia, nyt mahdottomalta tuntuvia, mutta myöhemmin koko yhteiskunnan ja kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeiksi osoittautuvia muutoksia.”

Ministeriö lupaa
uudistuksia veroihin

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Lasse Arvela ei lähde arvioimaan Ollilan verotuksen keventämispuheita. Arvela johtaa asiantuntijatyöryhmää, joka pohtii välittömän verotuksen uudistamista.

”Meillä on tarkoitus kehittää verotusta pidemmällä aikavälillä ja uudistuksia varmaan tulee, mutta kerromme ehdotuksestamme enemmän vasta ensi syksynä. kun se on valmis.”

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n toimitusjohtaja, valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä ei ole aivan niin vakuuttunut verojen alentamisen ja taloudellisen toimeliaisuuden välisestä positiivisesta kierteestä. ”Taloustieteellisessä kirjallisuudessa siitä ei ole niin varmaa näyttöä.”

Ilmoita asiavirheestä