Maailman suurin kännykkävalmistaja Nokia kiri loppuvuodesta ja otti kiinni keväällä menettämäänsä markkinaosuutta. Nokia yllätti markkinoiden odotukset jonkin verran ennakoitua paremmalla tuloksella.
Nokian liikevaihto ei kasvanut 2004, vaan supistui prosentin ja jäi 29,3 miljardiin euroon.
Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuuksia tippui 12 prosenttia 4,7 miljardiin euroon.
Kännykkätoimialan eli Mobile Phonesin liikevaihto laski peräti 12 prosenttia. Yhdysvaltain heikko dollari haukkasi ison siivun voitosta, sillä ilman heikkoa taalaa liikevaihto olisi tippunut vain viisi prosenttia. Vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä lasku tasaantui kuuteen prosenttiin.
Huolestuttavaa on se, että Nokia ei ole käytännössä kasvanut neljään vuoteen. Nokian kilpailijat tulevat kovaa vauhtia takaa ja ottavat markkinajohtajaa kiinni, tuloksen kustannuksellakin. Lähimmät haastajat amerikkalainen Motorola, korealaiset Samsung ja LG sekä japanilais-ruotsalainen Sony-Ericsson kasvattivat markkinaosuuttaan.
Nokian pääjohtaja Jorma Ollila iloitsi yhtiön pääkonttorissa Espoossa pidetyssä tuloksen julkistamistilaisuudessa, että Nokia myi viime vuonna enemmän kännyköitä kuin kaksi sen takana tulevaa kilpailijaa yhteensä.
Nokian harvoja ilonaiheita viime vuonna olikin kaikkien aikojen ennätys kännyköiden kappalemääräisessä myynnissä: 207,7 miljoonaa. Se tarkoittaa noin 32 prosentin maailmanlaajuista markkinaosuutta. Vuotta aiemmin Nokian markkinaosuus oli 38 prosenttia. Ollilan mukaan maailmassa myytiin viime vuonna 643 miljoonaa kännykkää.
Vuoden 2005 aikana maailmassa ylitetään kahden miljardin käyttäjän raja eli noin kolmasosalla ihmiskunnasta on käytössään kännykkä. Kiina on maailman suurin kännyköiden ostaja ja käyttäjämaa. Kiina on Nokian myynnissä kakkosena Yhdysvaltain jälkeen.
Kun liikevaihto laskee, ja silti Nokia yltää ennätysmäiseen myyntiin, se tarkoittaa, että Nokia on laskenut reilusti kännyköidensä hintoja.
Haasteita ja pettymyksiä
"Vuosi 2004 sisälsi Nokialle haasteita ja pettymyksiä. Tuotepalettimme uudistettiin ja toimme markkinoille 36 uutta mallia. Kamerakännykkä ja värinäyttö synnyttivät todellisen buumin. Pohjois-Amerikan myynti oli pettymys. Vuoden lopun tilanne antaa uskoa sille, että olemme päässeet takaisin kasvu-uralle", arvioi Ollila.
Hän ei kuitenkaan suostu tarkasti sanomaan, saadaanko plussat liikevaihdon ja tuloksen eteen jo kuluvalla neljänneksellä vai toisella vai myöhemmin.
Ollila ei tällä kertaa arvioinut Nokian markkinaosuutta kuluvalle vuodelle. Vielä pari vuotta sitten Nokiassa 40 prosentin markkinaosuus nähtiin hyvinkin mahdolliseksi.
"Kappalemääräinen myynti kasvaa noin kymmenen prosenttia vuonna 2005 ja markkinoiden arvo hieman vähemmän."
Suomeksi Ollilan arvio tarkoittaa, että kilpailu markkinaosuuksista jatkuu rajuna ja kännyköiden keskihinnat tippunevat edelleenkin.
Nokian verkkoliiketoiminto Networks oli viime vuonna ilonaihe. Se kasvatti sekä myyntiään että liikevoittoaan. Liikevaihto parani 13 prosenttia. Ilman heikkoa taalaa liikevaihto olisi kasvanut runsaan viidenneksen. Liiketappio vaihtui liki 900 miljoonan euron liikevoitoksi.
Jos ja kun kolmannen sukupolven kännykkäverkkoja rakentavat operaattorit heräävät puoli vuosikymmentä kestäneestä talviunestaan investoimaan, Networks voi tehdä ihmeitä tänä vuonna. Naapurimaan Ericsson tarjoaa sopivasti haastetta.
Ollila kehaisikin, että Networksin liikevaihto ja kannattavuus vuoden viimeisellä neljänneksellä ylittivät yhtiön johdon arvion.
Omistajiaan Nokia muistaa 0,33 euron osingolla osakkeelta. Se on vain kolme senttiä enemmän kuin vuosi sitten. Kassassa olisi jaettavaa suurempaankin osinkoon, sillä siellä on käteisvaroja 11,5 miljardia euroa.
Nokian nimitysvaliokunta ehdottaa yhtiön hallitukseen kahta uutta jäsentä: ranskalaisen rengasvalmistajan pääjohtajaa Edouard Micheliniä, 41, ja yhdysvaltalaista Terabeamin ex-pääjohtajaa Dan Hesseä, 51.
Nokialla luottamus omaa luokkaansa
Nokia panostaa tiiviimmin yhteistyöhön operaattoreiden ja kuluttajien kanssa, vakuuttaa Nokian tutkimuskeskuksen uusi johtaja Bob Iannucci, 49. Tutkimuskeskus toimii kuudessa maassa 1 200 työntekijän voimin. Johto pysyy Suomessa. "En näe mitään syytä muutokseen."
"Olen käynyt lukuisissa kohteissa ja nähnyt kuinka hyvin ja huonosti tutkimus ja tuoteryhmät voivat tehdä töitä yhdessä. Kaikista paikoista Nokialla suhde on selvästi paras", Iannucci arvioi.
"Yhtenä syynä on hyvin tasapainoinen näkemys." Nokialla tutkimussalkussa on tavoitteita niin myöhempää tulevaisuutta varten kuin vuoden ja kolmenkin päähän. Edes tutkimuskustannuksia leikkaavat henkilöstövähennykset eivät nyt vaikuta suoraan keskuksen toimintaan.
"Tutkimuslaboratoriot perustavat arvoille, maineelle ja luottamukselle", tietää Iannucci. "Nokia on rakentunut suomalaisten arvojen, luottamuksen, rehellisyyden ja integriteetin ympärille." Luottamus taas on tärkeä osa yritysturvallisuutta.
"Mutta kulttuurit ovat erilaisia ja arvokasta oppimista riittää", hän lupaa laajentaa verkostoa kansainvälisillä yhteyksillään.
Molemminpuolista
Ensi kontakti Nokiaan syntyi, kun Pekka Ala-Pietilä kävi haistelemassa vuonna 1999 Compaqilla yhteistyömahdollisuuksia. Vastavierailu Suomeen ihastutti. Teknologinen osaaminen, johto ja tuotteet vakuuttivat. Ei tarvittu kovin suurta ympäripuhumista, kun rekrytoija otti viime keväänä yhteyttä. Nokian uusi tietokonearkkitehtuurin laboratorio tarvitsi johtajaa.
Mieltymys on ollut molemminpuolista. Sillä vain viiden kuukauden oleskelu teki yllättäen tulokkaasta strategiajohtajaksi siirtyneen Tero Ojanperän seuraajan. "Nyt viivyn kauemmin."
Bostonissa tuiskut ovat pahempia, Iannucci arvioi muutettuaan syksyllä Kaliforniasta puolisonsa ja nuoremman, 16-vuotiaan poikansa kanssa. Myös asunto Katajanokalla viehättää, suomalaiset ovat sosiaalisia ja ruokakin maittaa. Taiteilijavaimo ikuistaa Helsinkiä akvarelleiksi ja viihtyy kasvitieteellisessä puutarhassa. "Siellä voi istua lämpimässä ja katsoa lumisadetta."
Tietokonearkkitehtuurin ideana on löytää periaatteita rakentaa tietokoneperhe, Iannucci selvittää. "Kova rauta ja ohjelmat riittävät, kun niiden tarkoitus on kuviteltu alusta alkaen tarkkaan."
Laitteilla on pelkän puheen sijaan nykyään lukuisia muita funktioita. Siksi perinteistä tietokonemaailmaa muokataan niin sanotuiksi alustoiksi. Alustat vaativat raudan ja ohjelmien väliin väkisin enemmän rajoja, Iannucci kertoo. "Sekavien rajojen on annettava koko ajan periksi rakenteellisemmille rajoille. Puhelinten maailmassa se on evoluution veroinen idea."
Iannuccin mielestä kännykät eivät muutu tietokoneiksi. "Teemme tänään erittäin monimutkaisia puhelimia, älypuhelimia, mutta seuraava vaihe evoluutiossa on jotakin, jota nimitän mobiileiksi informaatiolaitteiksi." Niiden kautta päästään turvallisesti esimerkiksi yritysten tietokantoihin.
Kymmenen vuoden päästä voi näyttö olla vaikka silmälaseissa, Iannucci antaa ymmärtää. "Voimme saada illuusion suuresta näytöstä ilman, että se suurenee."
Ilmassa riippuvien visioiden keskellä johtajan oma tavoite kuullostaakin varsin arkiselta. "Minusta suuri haaste meille kaikille Nokialla ja teollisuudelle on se, että saamme tiedon laitteisiin ja taskuihimme langattomasti ja järkevästi." Siksi on ensisijaisesti perehdyttävä kuluttajan tarpeisiin.