Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan mielestä palkkaverotuksen keventäminen on keskeinen keino, jolla Suomi voi selvitä väestön ikääntymisen aiheuttamasta sosiaalimenojen kasvusta.
Ollila sanoi, että palkkaverotuksen alentamisella olisi Suomen taloudelle merkittäviä myönteisiä kerrannaisvaikutuksia yksityisen kulutuksen lisääntyessä ja yritysten kilpailukyvyn parantuessa.
Ollila muistuttaa, että mahdollinen verotulojen menetys palautuisi ainakin osittain julkiselle sektorille vilkastuvan taloudellisen aktiviteetin ja laajentuvan veropohjan kautta.
”Alentamalla veroja tänään saadaan talouteen aikaan positiivinen kierre, jonka ansiosta tulevaisuuden kilpailukykymme vahvistuu ja talouden kasvupotentiaali nousee”, Ollila totesi puhuessaan tänään Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa Helsingissä.
Ollilan mukaan ei pidä paikkaansa, että verotuksen alentaminen johtaa väistämättä yhteiskunnan tarjoamien palvelujen heikentymiseen. Julkista palvelutuotantoa voidaan tehostaa avaamalla sitä kilpailulle ja ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Yksityinen palveluntuotanto on osoittautunut monella alalla tehokkaaksi vaihtoehdoksi, hän korostaa.
”Alhaisemman veroasteen ja yhteiskunnan palvelujen karsimisen välille ei pidä vetää yhtäläisyysmerkkejä. Sen sijaan korkean verotuksen ja heikkenevän kilpailukyvyn välille voi”, Ollila kiteyttää.
Korkea verotus karkottaa osaajat
Ollilan mukaan on olemassa vaara, että liian korkea palkkaverotus karkottaa huippuosaajat Suomesta, etenkin kun monet Keski-Euroopan maat ovat keventämässä verotustaan. Työvoiman liikkuvuus on kasvussa, ja yhä useammassa tapauksessa ulkomaille lähtenyt suomalainen myös jää sille tielle.
”Ei ole onnellista suomalaisille yrityksille, jos osaavaa henkilöstöä siirtyy muihin maihin täkäläisten olosuhteiden turhauttamina tai huomatessaan, että kotimaiselta taloudelta puuttuu vauhti ja kilpailukyvyn dynamiikka”, Ollila toteaa.
Ollilan mukaan yritykset ottavat kilpailun kiristyessä yhä tarkemmin huomioon vero- ja kustannustekijät tehdessään esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyön investointipäätöksiä. Myös Nokia joutuu ottamaan huomioon kunkin toimintamaan verotuksen ja työvoiman saatavuuden sijoittumispäätöksiä tehdessään.
Ollilan mukaan Euroopassa on alkanut kilpailu ulkomailta tulevien huippuosaajien saamiseksi maahan.
”Maiden välinen kilpailu yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta on todellista, kuten Alankomaiden, Belgian, Ruotsin ja Tanskan ulkomaisten huippuasiantuntijoiden verotusta keventävä lainsäädäntö osoittaa”, Ollila huomauttaa. Hänen mielestään Suomessa tehdyt tilapäisratkaisut ulkomaalaisten asiantuntijoiden verotuksen suhteen eivät ole riittäviä.
Vaikka Suomen kilpailukyky parantuikin 1990-luvulla, on Suomen menestys kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa Ollilan mukaan monelta osin harhaa. Vertailut perustuvat hyvin ohueen aineistoon, joten aihetta liialliseen itsetyytyväisyyteen ei ole.
”Kilpailukykymittarit kuvaavat historiallista onnistumista, eikä niillä juurikaan näyttäisi olevan ennustekykyä tulevasta menestyksestä. Kilpailukyvyn heikkeneminen havaittaneenkin vasta, kun vahinko on jo tapahtunut”, Ollila pohtii.
