Nokian pääjohtaja Jorma Ollila haluaisi ravistella suomalaiset hereille tajuamaan teollisuuden ja yrittämisen merkityksen hyvinvoinnin luomisessa.
"Minusta on jo jonkin aikaa tuntunut siltä, että Suomea vaivaa pysähtyneisyys, jota voisi kauniimmin kuvata suuren lamakuilun pohjalta nousemisen jälkeiseksi huokaamiseksi. Me selvisimme!" sanoi Ollila keskiviikkona pidetyssä Teknologiateollisuus ry:n, entisen Metalliteollisuuden Keskusliiton satavuotisjuhlassa Helsingin Messukeskuksessa.
Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan tasavallan presidentti Tarja Halonen yhdessä puolisonsa, tohtori Pentti Arajärven kanssa
Ollilan mukaan Suomessa hohkataan ehkä liikaakin väestön ikääntymisestä ja suurten ikäluokkien pian koittavasta eläkkeellelähdöstä. Meillä on pian liian paljon eläkeläisiä ja liian vähän työssä käyviä.
"Muuttuva huoltosuhde on kyllä tosiasia, joka on otettava vakavasti. Myös reseptit ovat hyvin tiedossa. Niistä tärkein on työuran pidentäminen molemmista päistä."
Ollilan mukaan suurin vaara piilee siinä, että suomalainen yhteiskunta ja politiikka ovat pahimman laman tultua voitetuksi unohtamassa teollisuuden ja yrittämisen merkityksen.
"Vakava vaara on myös se, että yrityksiä vaivaa ajoittainen näköalattomuus tai pessimismi. Pelätään, ettei Suomea pystytä kehittämään kilpailukykyiseksi toimintaympäristöksi uusille yrityksille ja uusille osaamista vaativille ja hyväpalkkaisille työpaikoille."
Ollila näkee parantamisen varaa myös suomalaisten innovatiivisuudessa. "Uusia kaupallisesti onnistuneita tuotteita saisi olla paljon enemmän. Eikä toimintaympäristökään ole paras mahdollinen."
Hän muistuttaa, että kansainvälisissä vertailuissa muun muassa Suomen pääkaupunkiseutu poikkeaa epäedukseen erityisesti kansainvälisten yritysten merkittävien toimipisteiden vähäisyyden takia.
Alueiden tasapainosta ei kannata elämöidä
Nokian pääjohtaja sanoi kuuluvansa globalisaation puolestapuhujiin. Hän uskoo myönteisten arvojen, hyvinvoinnin ja vaurauden leviävän globalisaation ansiosta.
"Samalla on kuitenkin varottava liiallista optimismia, joka perustuu uskoon, että poliittisin päätöksin kyetään ratkaisemaan inhimillisen elämän ongelmia yhtä suoraviivaisesti kuin insinöörit ratkaisevat teknisiä pulmia", painotti Ollila
Ollilan mukaan talous- ja teknologiapolitiikassa on kyse siitä, että Suomea kehitetään tietoisesti kilpailukykyiseksi toimintaympäristöksi niin teknologiateollisuudelle kuin muillekin yrityksille.
"Suomen kohtalonkysymys ei todellakaan ole esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja muun maan välinen tasapaino, vaan se, miten Suomi voi selviytyä kilpailussa investoinneista ja osaavista ihmisistä Euroopan, Aasian ja Amerikan johtavien keskusten puristuksessa."
Ollilan mukaan maailmanlaajuisessa kisassa investoinneista ja osaavista ihmisistä kiinnitetään erityishuomiota hyvään infrastruktuuriin ja julkishallintoon, tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseen, vakaaseen makrotaloudelliseen kehitykseen ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen yritys- ja yksilöverotukseen.
Ranska ja Saksa yrittävät talousnousua
Ollila otti Ranskan ja Saksan esimerkeiksi maista, joissa on ajateltu, että puut kasvavat itsekseen kultaisia hedelmiä.
Hän muistutti, että Ranskassa kuusi vuotta siten valtaan tullut Lionel Jospinin hallitus alkoi lisätä työelämän sääntelyä, kun sitä muissa maissa purettiin. Seurauksena syntyi 35-tuntinen työviikko. Ollilan mukaan Ranskan teollisuudessa työtunteja työntekijää kohti kertyi viime vuonna keskimäärin 24 prosenttia vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Tuottavuus laski, kun palkat pidettiin vanhalla tasolla.
"Uudistus perustui sille harhakäsitykselle, että työn määrä on jotenkin vakio ja että siitä riittää useammalle, kun se jaetaan pienempiin osiin. Tämän työelämän uudistuksen arvioidaan maksavan Ranskan kansantaloudelle 17 miljardia euroa vuodessa."
Ollilan mukaan Ranskan naapurimaasta Saksasta ei kuulu sen lohdullisempaa. Liittokansleri Gerhard Schröder sysäsi vuosi sitten vaalikampanjassaan talousongelmat sivuun ja voitti vaalit.
Viime perjantaina liittopäivät leikkasi saksalaisten eläketurvaa ensimmäistä kertaa sodan jälkeen hyväksyen liittokanslerin Agenda 2010 -ohjelman.
"Kultaisia hedelmiä ei kasva puissa, oikoteitä ei ole ja opportunistiset vapausasteet ovat toiveajattelua, kun puhutaan maailmanlaajuisesta kilpailusta. Nykymaailmassa suojavyöhykkeitä ei ole", muistutti Ollila juhlassa.