Nokian pääjohtaja Jorma Ollila, 55, on tänään ensimmäistä päivää eläkkeellä yhtiöstään. Toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuolla, 52, on puolestaan ensimmäinen työpäivä Nokian ykkösmiehenä.
Kesäkuun ensimmäinen päivä ei ole dramaattinen päivä, jolloin kaikki muuttuu Nokiassa. Voi olla, että vähään aikaan mikään ei muutu.
Nokiaa seuraavat kuitenkin pohtivat, millainen tulee varatuomari Kallasvuon kaudesta. Diplomi-insinööri Ollila johti Nokiaa 14 vuotta ja johtaa edelleenkin hallituksen sivutoimisena puheenjohtajana.
Miehet tuntevat toisensa erittäin hyvin: ovat melkein samanikäisiäkin. Kallasvuo on itseasiassa vanhempi nokialainen kuin Ollila, sillä hän aloitti jo 1980 ja Ollila vasta 1985.
Ollila teki lähes konkurssikypsästä Nokiasta maailmanluokan huippuyhtiön; hänen kaudellaan Nokian markkina-arvo on 112-kertaistunut.
Voi vain arvailla, millaisessa Suomessa me nyt eläisimme, jos meillä ei olisi Nokiaa tai ruotsalaiset olisivat ostaneet sen 1990-luvun alussa.
Jorma Ollila ja Nokia tekivät Suomelle 2000-luvun taitteessa saman kuin Johan Vilhelm Snellman 1800-luvulla: nostivat Suomen kukoistukseen.
Vuonna 2000 Nokian osuus Suomen viennistä oli neljännes. Bruttokansantuote kasvoi tuolloin kuusi prosenttia ja siitäkin Nokian osuus oli neljännes: 1,5 prosenttiyksikköä.
Nokian noste Suomen kansantaloudessa ei ole hiipunut mihinkään, vaikka it-kupla puhkesikin vuoden 2000 aikana. Viime vuonna Nokian osuus Suomen viennistä oli yhä noin 20 prosenttia ja osuus bkt:n kasvusta edelleen neljännes.
Sellu-Suomesta kasvoi
historiallinen ihme
Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma arvioi, että Nokian merkitys Suomen kansantaloudelle ja maan ulkoiselle kuvalle on mittaamaton.
"Nokian menestys on liioittelematta maailmanhistoriallinen ihme: tuskin koskaan missään on näin pienessä ja syrjäisessä maassa syntynyt kansainvälisesti näin suurta, oman alansa johtavaa yritysjättiä."
Kuisma muistuttaa, että perifeerisestä raaka-ainetuottajasta, sellu-Suomesta, on lopulta tullut kansainvälisesti tunnustettu ja tunnettu teollisen osaamisen pikkujättiläinen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila sanoo, että Nokia symboloi maailmalla maata, joka nousi ripeästi lamasta, loikkasi tietotalouteen ja kuuluu tänä päivänä Euroopan terveimpiin talouksiin. "Sekä maa että yhtiö voivat hyvin, Nokia vielä paremmin kuin maa."
Nokian johtokunnassa 1990-1996 istunut ja Soneran hallituksen ex-puheenjohtaja Tapio Hintikka sanoo suoraan, että Nokian loikka 1990-luvulla maailman suurimmaksi kännykkävalmistajaksi oli uskomaton hyppäys.
"Silloin tapahtui kaksi isoa murrosta: teknologinen ja murros kuluttajien käyttäytymisessä. Nokia pystyi hyödyntämään ne parhaiten. Nokiassa oli tahtoa, uskallusta ja osaamista oikealla hetkellä."
Nokian jatkuvuus
on turvattu
Hintikka muistelee, että he tekivät 1995 analyysin siitä, onko silloinen kovin kilpailija ruotsalainen Ericsson lyötävissä. "Tulimme siihen tulokseen, että emme pysty heitä lyömään, jos ymmärtävät tilanteensa, mutta eivät ymmärtäneet. Me onnistuimme."
Kuisma muistuttaa, että Nokian menestys perustuu ennen muuta puolen vuosisadan mittaiseen kärsivälliseen teknologiseen kehitystyöhön. "Mukana oli myös, kuten menestyksessä aina, suuri annos onnekkaita sattumia: kaikki olisi voinut yhtä hyvin - samoista lähtökohdista ja samoilla ihmisillä - mennä aivan tosin."
Nokian tukiasemaliiketoiminnan johtajana 20 vuoden ajan Oulussa toiminut ja nyt eläkkeellä oleva Eero Vallström luonnehtii Ollilaa mieheksi, joka laittaa itsensä täydellisesti likoon.
"Uskottavuus syntyy näyttöjen kautta. Kallasvuon linja nähdään aikaisintaan parin vuoden päästä. Nokia hoitaa asiansa niin, että jatkuvuus on aina turvattu. Espoon Keilalahdessa vältetään dramatiikkaa ja yllätyksiä. Sehän on aivojen käytön maksimointia."
Nokian todellinen sukupolvenvaihdos tapahtuu silloin, kun sekä Ollila että Kallasvuo siirtyvät syrjään yhtiöstä. Siihen voi mennä yli kymmenenkin vuotta.