Kanadalainen Stephen Elop oli vasta Jorma Ollilan kakkosehdokas Nokian toimitusjohtajaksi.
"Ykkösehdokkaakseni nousi amerikkalaisen tunnetun teknologiayrityksen kakkosmies", Ollila kirjoittaa torstaina julkistetussa elämäkerrassaan Mahdoton menestys - Kasvun paikkana Nokia. Ollila on kirjoittanut kirjaa yhdessä viestintäyrittäjä Harri Saukkomaan kanssa.
Nokian hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2012 toiminut Ollila kertoo ehdokkaiden paremmuusjärjestyksen olleen selvä. Ollilan suosikki oli viisikymppinen johtaja, joka oli työskennellyt tunnetussa teknologiayrityksessä pitkään. Hän oli noussut johtajan asemaansa useiden eri tehtävien kautta.
"Tapasin ykkösehdokkaani kahdesti ja puhuin hänen kanssaan kolmesti. Hän olisi varmasti ollut oikea valinta Nokialle ja Nokia hänelle. Ehdokkaani tunsi läpikotaisin maailman teknologiayhtiöt, ja minua miellytti hänen johtamistyylinsä", Ollila muistelee.
Pitkän miettimisen jälkeen suosikkiehdokas päätti vetäytyä kisasta. Syyt eivät liittyneet Nokiaan, vaan hänen yksityiselämäänsä.
Microsoftin johtoportaassa työskennellyt Elop valittiin syyskuussa 2010 Nokian toimitusjohtajaksi pitkän linjan nokialaisen Olli-Pekka Kallasvuon jälkeen.
Elopin Microsoft-tausta herätti epäilyksiä Nokian tulevaisuudesta erityisesti Nokian ja Microsoftin julkistaessa yhteistyökuvionsa älypuhelimissa helmikuussa 2011. Syyskuun alussa 2013 Nokia myi puhelinliiketoimintansa Microsoftille. Kauppahinta oli 5,44 miljardia euroa.
Ollila sanoo, että Elopissa häntä miellytti ”suomalaistyyppinen suoruus”. Hänellä oli sekä innostusta että osaamista. Hänen persoonansa herätti myös kysymyksiä.
"Stephen Elop kuulosti puhekoneelta ja ideamyllyltä, mutta osasiko hän delegoida riittävästi asioita? Stephen Elopissa oli paljon kanadalaista sävyä, mutta oliko hän kuitenkin amerikkalaistyylinen johtaja hyvässä ja pahassa? Ymmärsikö hän Nokiaa?", Ollila kirjoittaa.
Ollila halusi Ala-Pietilän seuraajakseen
Pekka Ala-Pietilä olisi ollut Jorma Ollilan valinta toimitusjohtajaksi 2005, jos tämä olisi tehtävään suostunut. Tehtävään nimitettiin Olli-Pekka Kallasvuo, joka joutui väistymään 2010 kännykkäbisneksen olennaisesti heikentyessä.
Ala-Pietilä kieltäytyi pääjohtajan tehtävästä Ollilan yllätykseksi.
"Hän oli miettinyt asiaa, keskustellut perheensä kanssa ja päätynyt siihen, että hänellä ei ole tarvittavaa paloa tähän tehtävään."
Ala-Pietilän ilmoitus ei Ollilan mukaan ollut nimitysprosessin kannalta helppo asia. Erityisesti Ollila arvosti Ala-Pietilän kykyjä ihmisten johtajana. Ala-Pietilä oli tullut Nokiaan 1984 ja jätti yhtiön 2005.
Vuonna 2008 Nokian hallitus alkoi kysellä, miksi yhtiö ei pysty vastaamaan Applen iPhone-kilpailuun. Toimitusjohtaja Kallasvuon tilillä oli myös taitamattomasti hoidettu saneeraus Saksan Bochumin tehtailla. Nokiasta tuli Saksassa kerralla epäsuosittu.
"Olli-Pekka oli kokenut yritysjohtaja, mutta kokematon suuren ja globaalin konsernin ykkösmiehenä."
Ollilan Nokia oli ”länsisuomalaisten” johtama
Ollilan elämäkerrasta puskee vahvasti läpi pohjalaisuus. Heimopiirteillä oli merkitystä myös hänen johtamassaan Nokiassa.
Aiempi Nokia on Ollilan luonnehdinnan mukaan ”länsisuomalaisten johtama globaali yhtiö.” Ollila mainitsee, kuinka maakuntatausta huvittaa Suomessa. Ulkomailla sitä ei kukaan ymmärrä.
"Itselleni näillä asioilla on kuitenkin merkitystä. Tunnistan itsestäni vahvasti juureni, jotka ovat Pohjanmaalla. Minun on helppo tulla toimeen länsisuomalaisten ihmisten kanssa."
Ollila liittää länsisuomalaisuuteen vähäpuheisuuden, suoraluonteisuuden, jurouden ja sen, että lupaukset pidetään.
"Pohjalaisten lisäksi pienimmässä johtoryhmässämme oli muutamia Hämeestä (joiden pitäisi olla vielä pohjalaisiakin hitaampia)", Ollila kertoo.
Ollilan Liisa-vaimon juuret ovat Itä-Suomessa. "Hänen kanssaan olen tullut toimeen paremmin kuin hyvin jo yli neljäkymmentä vuotta."