Jo ikuisuushankkeelta näyttänyt ydinvoimalatyömaa Eurajoella saattaa sittenkin tulla valmiiksi.
Teollisuuden Voimalle sopimus rakentajan kanssa hyvittää osan menetyksistä. Jupakasta on syytä ottaa oppia myös Pyhäjoella.
Teollisuuden Voiman eli TVO:n sekä ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin välille äskettäin saatu sopu Olkiluodon kolmosvoimalan myöhästymiskorvauksista ei ollut mittaluokaltaan ihan vähäinen tapaus. Arvovaltainen Financial Times luonnehti osapuolten välillä ollutta riitaa ”yhdeksi Euroopan pitkäikäisimmistä ja kitkerimmistä yritysten välisistä kiistoista”.
Osapuolten syvistä erimielisyyksistä kertoi selvimmin se, että kumpikin vaati toiselta miljardikorvauksia samasta syystä – laitoksen myöhästymisestä. Välimiesmenettelyn ratkaisu oli, että hyvityksen ainoa saaja on TVO. Laitostoimittajat maksavat viivästymisestä TVO:lle 450 miljoonan euron korvauksen.
Jos kaikki olisi mennyt niin kuin alun perin oli tarkoitus, Olkiluoto 3:n sähköntuotanto olisi käynnistynyt vuonna 2009. Nyt sen arvioidaan alkavan ensi vuoden keväällä, siis kymmenen vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.
Voi kysyä, kattavatko 450 miljoonaa todella TVO:lle tuona aikana syntyneet menetykset. Tuskin. Voimayhtiölle sopua voi silti pitää voittona.
TVO saa menetyksistä ainakin osittaisen korvauksen. Olennaisin asia on kuitenkin se, että voimala todella rakennetaan valmiiksi. Sekään ei välillä ole näyttänyt varmalta.
Sopuratkaisuun sisältyy nyt pykälä, joka asettaa rakentajaosapuolen niskaan kovat paineet. Jos voimala ei valmistu vuoden 2019 loppuun mennessä, konsortio maksaa TVO:lle enimmillään 400 miljoonan lisäkorvaukset.
Sovun sisältö uhkasakkoineen kertoo, ettei osapuolten välinen luottamus ole kehuttava. Kertoessaan välimiesmenettelyn tuloksesta TVO merkillepantavasti myös huomautti, että sopimuksen voimaantulo vaatii tämän kuun aikana tiettyjen ehtojen täyttymistä ja että täyttä ”varmuutta sovintosopimuksen voimaantulosta ei ole”.
Yksi olennainen seikka prosessissa on, että myös Ranskassa on merkittäviä tarpeita saada hanke maaliin. Ydinvoimateollisuus on ollut maan isoja vientialoja, ja Ranskan valtiolla on Arevasta 87 prosentin omistusosuus.
Kesken jäänyt jättihanke olisi Ranskan ydinvoimateollisuudelle kehnoin mahdollinen työnäyte. Nyt sen talousministeri ylisti sopua tärkeäksi askeleeksi Ranskan ydinvoimateollisuuden uudelleenrakennustyössä.
Jos Olkiluoto näyttää olevan lähellä valmistumista, Fennovoiman Pyhäjoen voimalan rakentaminen on vasta alkuvaiheessaan. Olkiluodon tapauksen opetus on, että Säteilyturvakeskus Stukin ei pidä antaa periksi turvallisuuskysymyksissä, vaikka se merkitsisi rakennustöiden viivästymistä. Tämän on jo Pyhäjoen voimalan toimittaja, venäläinen Rosatom saanut huomatakin.
Pyhäjoen Hanhikiven voimalan on määrä tuottaa sähköä vuonna 2024. Jos turvallisuusvaatimusten täyttäminen aiheuttaa vähäisiä viivästyksiä aikatauluun, laitoksen 60 vuoden käyttöikää ajatellen niillä ei ole isoa merkitystä. Olkiluoto 3:sta on kuitenkin oletettavasti opittu sen verran, että sen myöhästyminen jää lajissaan ennätykseksi.