Vapo on aloittamassa laajamittaisen koekäytön oljista voima- ja lämpölaitosten polttoaineena. Syksyn aikana olkien ja ruokohelpin käyttö alkaa Oulun Energialla, Stora Enson Oulun ja Kemin voimaloissa, Kemiran Oulun laitoksella ja Rovaniemen Energialla.
Vapolla on omia ruokohelpipeltoja 3 200 hehtaaria ja sopimusviljelijöillä peltopinta-alaa 800 hehtaaria. Tavoitteena on kasvattaa sopimusviljelijöiden osuutta vuosittain 2 000 hehtaarilla, toteaa Vapon tytäryhtiön Suo Oy:n toimitusjohtaja Tapani Mikkonen.
Vuoteen 2015 mennessä viljelyalaa tulisi olla jo 20 000 hehtaaria. Suuruusluokkaa selkeyttää se, että viime vuonna perunaa viljeltiin koko maassa reilun 28 000 hehtaarin alueella.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) toiminnanjohtajan Paavo Mäkisen mukaan bioenergian laajasta hyödyntämisestä on olemassa visioita, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä.
"Seudullisessa ja alueellisessa energiantuotannossa on menty eteenpäin, mutta tulokset vaativat koko ketjun sitoutumista", Mäkinen painottaa.
Mukavuudenhalu hidastaa yleistymistä
Missään ei kielletä polttamasta pellon tuotteita lämpökattilassa, toteaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Petri Kapuinen. Hänen mukaansa maatalouden vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimus voisi olla aktiivisempaa.
Kapuinen toteaa, että Ruotsissa viljanpoltto on herättänyt enemmän keskustelua kuin meillä. Naapurimaassa asiassa ollaan myös edellä. Peltoenergiaa hyödyntävät voimalaitosten lisäksi yksittäiset maanviljelijät.
Kun kolme kiloa viljaa vastaa yhtä polttoöljylitraa, nykyisillä hinnoilla kyseessä on halpa hyöty. Kilo viljaa maksaa kymmenen senttiä, ja öljylitra maksaa ilman veroja 43 senttiä, Kapuinen laskeskelee. Paitsi että vilja on halvempaa kuin öljy, se on huomattavasti halvempaa kuin sähkö.
Maatilalla viljan käytöstä ei myöskään tule veroseuraamuksia, sillä viljaa voi ottaa omaan käyttöön tietyn osan. Kapuisen mielestä ihmisten mukavuudenhalu on suuri syy siihen, etteivät vaihtoehtoiset energiamuodot ole lyöneet läpi.
"Pelletit ovat vain puolet öljyn hinnasta, mutta öljyä tilatessa sitä riittää koko vuodeksi, kun taas pellettejä pitää lisätä kerran viikossa. Sähkö on kaikista kalleinta, mutta kerran sopimuksen tehtyään sitä riittää maailman tappiin saakka", Kapuinen kärjistää.
Kotimainen jalostustyö käynnissä
Vanhempi tutkija Mia Sahramaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta väitteli toukokuussa ruokohelpin jalostusominaisuuksista.
"Peltoenergiassa ei ole oikeastaan muita vaihtoehtoja kuin ruokohelpi ja viljojen oljet, jotka muuten jäisivät peltoon."
Tanskassa olkien hyödyntäminen on melkein täysimääräistä, mutta Suomessa keräämisen ongelmaksi voivat muodostua syksyn sateiset säät.
Sahramaan mukaan vuoteen 2010 mennessä kehitetään uusi kotimainen ruokohelpilajike nimenomaan bioenergian tuotantoon. Olennaista sille on energiapitoisen korren osuuden kasvattaminen.
"Tähän asti esimerkiksi ruokohelpistä on maksettu vähemmän tukea, mutta uudistuksen myötä tuki on hehtaarille sama riippumatta mitä viljelee."
MTT on julkaissut aiheesta Ruokohelpin viljelyohjeiston, joka kertoo maanviljelijöille tarkasti, kuinka uusille viljelyurille lähtö onnistuu.