Kriisi on vihdoin ehtinyt myös Norjaan, jopa niin ankarasti, että tämä öljymonarkia on luopumassa kurinalaisuudestaan ja aikoo käyttää öljy- ja kaasutuloilla ruokittua valtiollista sijoitusrahastoaan tavallista enemmän.
Noin 12 vuoden aikana Norja on maksanut tähän rahastoon yli 220 miljardia euroa (syyskuun 2008 lopussa).
Hiilivetyresurssien hyödyntämisestä saadut tulot on sijoitettu ulkomaisiin osakkeisiin ja obligaatioihin paikallisen talouden ylikuumenemisen välttämiseksi. Norjan työnantajaliiton vuotuisessa konferenssissa 7. tammikuuta työväenpuoluetta edustava pääministeri Jens Stoltenberg ilmoitti, että hallitus aikoo käyttää öljy- ja kaasurahoja tavallista enemmän.
"Kyse on suhdannepolitiikasta, jossa toimimme syklejä vastaan. Aiomme käyttää yli neljä prosenttia tälle vuodelle odotetuista Öljyrahaston tuotoista esitellessämme lisäbudjettimme 26. tammikuuta", Stoltenberg sanoi.
Pääomaan ei
ole koskettu
Norjalle, joka on kehuskellut sillä, että käyttää öljy- ja kaasutulojaan äärimmäisen kitsaasti, tämä on poikkeuksellinen askel. Lukuun ottamatta Edistyspuoluetta, populistista oikeistopuoluetta, joka kannattaa avokätisempää öljyrahojen käyttämistä, enemmistö norjalaisista poliittisista puolueista tukee vuonna 2001 voimaan tullutta lakia, jonka mukaan ainoastaan Öljyrahaston osakkeiden "todelliset tuotot" voidaan siirtää valtionbudjettiin.
Normaalisti hallitus voi tämän lain nojalla käyttää neljä prosenttia rahaston arvosta budjettinsa rahoittamiseen.
Tämä merkitsee pääpiirteissään sitä, että vain rahaston korkotuloja käytetään, eikä pääomaan kosketa. Tänä kriisivuonna, joka on kaiken lisäksi vaalivuosi - syksyllä on tulossa epävarmat parlamenttivaalit - työväenpuolue valmistelee elvytysohjelmaa, joka koskee erityisesti työllisyyttä ja sosiaaliturvaa.
Työttömyyden povataan
kaksinkertaistuvan
Vaikka työttömyys pysyy Norjassa suhteellisen alhaisella tasolla muihin Euroopan maihin verrattuna, se kasvaa kahden tulevan vuoden aikana, ja noussee noin viiteen prosenttiin vuonna 2010, eli kaksinkertaiseksi tämän päivän työttömyyslukuihin verrattuna.
Reaalipalkat, jotka nousivat kuudella prosentilla vuonna 2008 ja 5,6 prosentilla vuonna 2007, noussevat tänä vuonna vain kaksi prosenttia.
Viime vuosina Norja on kokenut talousboomin kiinteistösektorin kasvun ja Pohjanmerellä tehtyjen ennätyssuurten investointien ansiosta, joihin innoitti öljyn korkea hinta.
Mutta vaikka nämä investoinnit nousevat tänä vuonna ennätystasolle, ne ovat perustuneet paljon nykyistä korkeammalle öljyn barrelihinnalle, ja nykyiset hinnat molemmilla rintamilla, öljymarkkinoilla ja kiinteistömarkkinoilla, ovat romahtaneet.
Kaasu menee nyt
hyvin kaupaksi
Venäjän ja Ukrainan kaasukriisi sattui toki Norjan talouden kannalta otolliseen aikaan.
"Sekä kaasun tuotanto että vienti ovat ennätystasolla", kertoo valtion vientiyhtiön Gasscon edustaja Kjell Varlo Larsen. Pelkästään tammikuun 7. päivän aikana yhtiö vei 342 miljoonaa kuutiometriä kaasua, kun maksimikapasiteetti on 350 miljoonaa päivässä.
Norja kattaa tällä hetkellä 17 prosenttia Euroopan kaasutarpeesta.
"Kolmen tärkeimmän asiakkaamme, Saksan, Britannian ja Ranskan käyttämästä kaasusta 30-40 prosenttia on tällä hetkellä peräisin Norjasta", Kjell Varlo Larsen korostaa.
Mutta kaasusektorilla tehdään yleensä pitkäaikaisia sopimuksia, ja asetelmia on vaikea mullistaa kovin nopeasti.
Norjan öljydirektoraatti ennustaa myös Pohjanmeren öljyntuotannon laskevan edelleen. Kun tuotanto vuonna 2001 oli 3,4 miljoonaa barrelia päivässä, se oli 1,9 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2008, ja määrän odotetaan laskevan jälleen noin 13 prosentilla vuonna 2009.
©(2008) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate