Öl­jyn­tor­jun­taan uutta tek­niik­kaa

Suomalaisella uusimmalla öljyntorjuntateknologialla olisi juuri nyt kovasti käyttöä Espanjan rannikolla, missä yritetään epätoivoisesti käsivoimin kaapia öljymassoja rannoilta.

Kokkola

Suomalaisella uusimmalla öljyntorjuntateknologialla olisi juuri nyt kovasti käyttöä Espanjan rannikolla, missä yritetään epätoivoisesti käsivoimin kaapia öljymassoja rannoilta. Suomen ympäristökeskuksen ja porvoolaisen Lamor-yhtiön kehittämä koneellinen harjakauha olisi vähintään satakertaisesti tehokkaampi menetelmä.

Idean isä ja kehittäjä on Suomen ympäristökeskuksen insinööri Erkki Mykkänen, jonka johtama työryhmä on kehittänyt laitetta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Harjakauha on ollut valmis jo joitakin vuosia, se on VTT perusteellisesti testaama sekä myös käytössä hyväksi havaittu.

"Muun muassa Vainikkalan junaonnettomuudessa tällä laitteella puhdistettiin jäljet maasta. Merivedestä sillä on kerätty tehokkaasti öljyä muun muassa vuonna 2000 sattuneen Janra-aluksen turman yhteydessä", Mykkänen mainitsee.

Alusta asti kauhalaitteiston kehittelyssä mukana ollut huoltoesimies Esa Siermala Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan huoltoyksiköstä on katsellut television kuvia Espanjasta sekavin tuntein. Epätoivoinen käsinpuhdistus sujuisi suomalaistekniikalla paljon tehokkaammin.

"Yksi mies kerää ehkä kilon tunnissa öljyä rannalta. Meidän raskaampi kalusto kerää 100 litraa minuutissa", hän vertaa.

Kokkolan pajalla on rakennettu laitteen prototyyppejä. Juuri nyt on kokeiltavana kevyen metsäkoneen alustaan kiinnitetty harjakauha. Yhdistelmää pidetään lupaavana, koska kone liikkuu hyvin vaikeassakin maastossa, ja sen pyörät nousevat ja laskevat jokainen erikseen.

"Kone oikaisee automaattisesti kallistuman 16 asteeseen saakka. Kyydissä oleva öljysäiliö pysyy näin pystyssä", Siermala sanoo.

Harjakauha toimii hyvin monenlaisissa maastoissa. Se kerää öljyä hiekasta, kivikosta, jopa jään seasta.

"Harja vetää öljyä kauhaan jatkuvana mattona. Harjassa oleva kampa irrottaa sen, jonka jälkeen öljy pumpataan tehokkailla pumpuilla säiliöön", Siermala kertoo yksinkertaisen idean.

Laitteen toimivuudelle on tärkeää se, ettei öljy ehdi muuttua kiinteäksi pieksi, johon harjakset eivät tartu. Tästä syystä laite olisi Siermalan mielestä pitänyt viedä Espanjaan jo ajat sitten.



Porvoolaisyritys valmistaa


"Se vastaa ainakin sataa mies ja lapio -yhdistelmää. Olosuhteista riippuen paljon isompaakin joukkoa", harjakauhaa valmistavan Lamor Oy:n toimitusjohtaja Bent Larsen sanoo. Sopivissa olosuhteissa normaaliin kaivinkoneeseen kiinnitettävä suurin öljykauha kerää jopa 10-20 tonnia öljyä tunnissa.

"Aivan varmasti sille olisi Espanjassa käyttöä. Kun näin suuresta onnettomuudesta on kyse, sieltä takuulla löytyisi kauhakeräykseen soveltuvia alueita ja paljon", Larsen toteaa.

Suomalainen keräysteknologia on keskittynyt nimenomaan raskaiden, jähmettyneiden öljymassojen käsittelyyn. Se johtuu Suomen kylmistä olosuhteissa, joissa öljyllä on taipumus jähmettyä nopeasti.

"Tällaista teknologiaa ei ole kenelläkään muilla", Bent Larsen toteaa.

"Olemme toimittaneet Espanjaan pienempään miesvoimin liikuteltavaa keräyskalustoa, jonka teho on noin 20 kuutiota tunnissa. Sekin päihittää lapion ja ämpärin moninkertaisesti", Bent Larsen kertoo.



Tekniikkaa tarjotaan


Espanja on pyytänyt kaikilta EU-mailta tietoja siitä, millaista tekniikkaa öljyntorjuntaan on tarjolla. Suomen ympäristökeskus aikoo tiedottaa Espanjaan suomalaisteknologiasta.

"Paljon riippuu siitä, minkälaiset olosuhteet alueella on, voidaanko suomalaistekniikkaa siellä käyttää", sanoo asiaa hoitava yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta. Hän epäilee myös, löytyykö paikallisten viranomaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden väliltä sellainen yhteisymmärrys, että teknologia osataan ohjata tehokkaimpaan käyttöön.

"Tämä on niin uutta teknologiaa, ettei Espanjassa voida siitä mitään tietää. Täältä pitäisi lähettää asiantuntijoita mukaan", Jolma mainitsee.

Ilmoita asiavirheestä