Mereen kipattu popcorn esitti öljylautan roolia Tallinnanlahdella, jossa torstaina järjestettiin Itämeren suojelukomission Helcomin laajin vuotuinen öljyntorjuntaharjoitus, Balex Delta 2007.
Harjoitukseen osallistui eri Itämeren maista yhteensä 19 öljyntorjunta-alusta, Suomesta Halli, Tursas ja Seili. Lisäksi mukana oli yksi Euroopan meriturvallisuusviraston alus.
Kuvitteellisen öljyn keräyksen lisäksi Viron rajavartioston johdolla treenattiin kansainvälisen joukon yhteispeliä, joka Helcomin edustajan Thomas Fagön mukaan sujui hyvin.
- Kovista sääoloista huolimatta annettu tehtävä toteutettiin täysin, Fagö kehui harjoituksen jälkeen. Hänen mielestään tulokset osoittivat myös, että Itämeren öljyntorjuntavalmiudet ovat viime vuosina huomattavasti kohentuneet. Myös Suomen ympäristökeskuksen yli-insinööri Kalervo Jolma oli tyytyväinen, että avomeren öljyntorjuntaa päästiin Tallinnassa testaamaan "olosuhderajoilla".
- Merenkäynti oli niin kovaa, ettei kaikkia öljyntorjuntavälineitä voitu laskea veteen. Suomalaisalukset saivat kaikki laitteet ulos, sillä ne pystyvät toimimaan vielä puolentoista metrin aallokossa, Jolma huomautti.
Lisää ja isompia tankkereita
Helcomin vuotuisen harjoituksen tarkoitus on varmistaa, että pahan öljyturman sattuessa paikalle saadaan nopeasti apua koko Itämeren alueelta. Yhteensä alueen valtioilla on nyt yli 30 öljyntorjunta-alusta, joiden pitäisi ehtiä minne tahansa Itämeren alueella 6 - 48 tunnissa sen jälkeen, kun niille on ilmoitettu onnettomuudesta.
Vakavan ympäristövahingon riskiä lisää öljykuljetusten kasvu. Vuoteen 2015 mennessä Itämerellä kuljetettavan öljyn määrän odotetaan Helcomin mukaan lisääntyvän 40 prosenttia nykyisestä määrästä, noin 160 miljoonasta tonnista vuodessa. Samaan aikaan Itämerellä liikkuvien tankkerien koon odotetaan kasvavan selvästi. Yhä useamman tankkerin kyydissä on 100 000 - 150 000 tonnia öljyä.
- Suomalaisittain pahin skenaario on se, että ison öljytankkerin kylkeen ajaa Helsingin ja Tallinnan välillä toinen alus. Silloin lastitankista voi valua mereen 30 000 tonnia öljyä, joka vuorokaudessa ehtii levitä 20 neliökilometrin alalle. - Yhtä pahaa jälkeä voi tulla, jos iso tankkeri ajaa kova vauhtia kariin. Niitähän Venäjän öljysatamista lähtiessä riittää koko Suomenlahden pituudelta, Jolma sanoo.
Suomen öljyntorjuntavalmius kestää Jolman mukaan hyvin vertailun naapurien kanssa, mutta parantamisen varaa on kaikilla. Iso investointien tarve on etenkin Venäjällä, jonka omat viranomaiset ovat myöntäneet, ettei öljyntorjuntavalmiuksissa ole pysytty ihan Suomenlahden öljysatamien kasvun tahdissa.
Seuraava iso parannus on uusi monitoimialus, joka pitäisi saada käyttöön vuosina 2009--10. Se parantaisi öljyntorjuntavalmiutta erityisesti kovassa aallokossa ja talviloissa.
-- Toiveena on, että sen tilaus voitaisin allekirjoittaa vielä lokakuun aikana, ympäristökeskuksen ympäristövahinkoyksikön johtaja Kari Lampela sanoi. Se vaatii vielä poliittista päätöstä lisärahoituksesta, sillä molemmat aluksesta saadut tarjoukset ylittävät aiemman 37 miljoonan euron tilausvaltuuden.