Vihdoinkin Suomen taloudesta on jotain hyvää kerrottavaa. Vienti ylsi lokakuussa lähes 5,2 miljardiin euroon. Viimeksi tällä tasolla on oltu vajaat kaksi vuotta sitten.
Tätä uutista on odotettu: Suomen tavaraviennin arvo kasvoi lokakuussa kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 5,2 miljardia euroa. Vienti on ollut tällä tasolla viimeksi vuoden 2012 maaliskuussa.
Pitkään jatkuneiden alavireisten talousuutisten keskellä Tullin maanantaina julkaisema ennakkotieto lokakuun viennistä on lohdullista luettavaa. Tutkimuslaitosten ennusteisiin liitettynä tapahtunut kehitys antaa uskoa siihen, että taantuman syvin kuoppa on jo nähty ja että nyt ollaan orastavan nousun tiellä.
Euroopan komissio varoitteli hiljattain Suomen viennin hiipumisesta ja kilpailukyvyn heikentymisestä. Suomi on menettänyt markkinaosuuksiaan viime vuosina nopeammin kuin yksikään toinen EU-maa.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että Suomen talous lepää viennin varassa. Se käsittää noin 40 prosenttia tuotannossa syntyvästä arvonlisäyksestä, bruttokansantuotteesta (BKT).
Viennin heikkenemiseen on vaikuttanut paitsi kansainvälinen talouden taantuma myös Suomen talouden rakennemuutos.
Nokian romahdus on tehnyt iso loven, samoin paperiteollisuuden tuotteiden kysynnän heikentyminen.
Viennin ja tuonnin arvojen suhdetta kuvaava kauppatase kääntyi tuonnin hyväksi vuonna 2011, ja kehitys on jatkunut samansuuntaisena.
Lokakuun lukujen valossa myös kauppataseen alijäämä näyttää taittuneen. Sekä vienti että tuonti ylsivät samalle 5,2 miljardin euron tasolle. Alijäämää oli enää 25 miljoona euroa, kun kuukautta aikaisemmin se oli 430 miljoonaa euroa.
Muutos tapahtui sekä viennin lisääntymisen että tuonnin laskun seurauksena. Tuonti putosi lokakuussa pari prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Vientiä ovat vetäneet kemianteollisuus öljytuotteineen, kuljetusvälineet sekä mekaaninen metsäteollisuus ja paperimassa.
Koneiden, laitteiden, metallin ja paperin vienti sen sijaan on laskenut edelleen.
Suomeen tuotiin aikaisempaa vähemmän öljyä, koneita ja laitteita sekä runsaammin muun muassa rautaa, terästä, kuljetusvälineitä ja lääkkeitä.
Eniten Suomen vienti kasvoi EU-alueelle, 12 prosenttia. Parhaiten suomalaistuotteet tekivät kauppansa Britanniassa,
Ruotsissa ja Ranskassa. Sen sijaan takkiin otettiin Norjan, Venäjän ja Kanadan kaupassa.
Viennin piristyminen ei ole selitettävissä yksittäisillä tapahtumilla tai yhden kuukauden tilastopoikkeamalla, vaan saman suunnan ennakoidaan jatkuvan.
Samaan aikaa viennin piristymisen kanssa teollisuustuotanto jatkoi kuitenkin laskuaan lokakuussa. Tilastokeskuksen mukaan tuotanto supistui 3,4 prosenttia viime vuodesta.
Myös teollisuusyritysten uudet tilaukset pysyttelivät edelleen lasku-uralla.
Suomen talouden odotetaan nousevan hienoisesti ensi vuonna, ja se tapahtuu pitkälti viennin vetämänä. Tätä tukevat arviot siitä, että maailmankauppa on piristymässä pitkän taantuman jäljiltä.