Öljyn kysyntä on niin kova, että pienetkin häiriöt aiheuttavat raaka-ainemarkkinoilla hintapiikin. Öljyn korkea hinta heikentää jo maailmantalouden näkymiä.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on nyt lukemissa, joihin edes Lähi-idän kriisien kärjistyminen ei ole sitä aina hilannut. Maanantaina raakaöljyn tynnyrihinta nousi Yhdysvaltain markkinoilla yli 60 dollarin. Noissa hinnoissa on oltu aiemmin vain Iranin ja Irakin sodan alkaessa reilut parikymmentä vuotta sitten. Edes Persianlahden sota viime vuosikymmenen alussa tai Irakin sota muutama vuosi sitten eivät aiheuttaneet nyt nähdyn kaltaista hintapiikkiä.
Perussyy tilanteeseen on yksinkertainen: öljytuotteiden tarjonta on liian vähäistä kysyntään nähden. Maailman öljynjalostamot eivät ole pystyneet tuomaan markkinoille sitä määrää tuotteita, jonka markkinat imisivät. Tässä tilanteessa pienetkin häiriöt nostavat heti öljyn hintaa.
Kuvaavaa tilanteelle on, että yhdeksi hinnan nousun syyksi arvioitiin viime viikolla Nigeriasta tullut pikku-uutinen. Maassa kerrottiin kaapatun kuusi öljytyöläistä, joista kaksi ulkomaalaista. Tämä riitti maailmanmarkkinoille asti ulottuvaksi häiriöksi, vaikka Nigeria on vasta maailman seitsemänneksi suurin öljynviejä.
Kovan linjan islamilaisen poliitikon Mahmoud Ahmadinejadin valinta Iranin presidentiksi herätti sekin heti levottomuutta markkinoilla. Uuden presidentin arvellaan panostavan valtion varoja sosiaalisten epäkohtien korjaamiseen, ei öljynjalostamojen uudistamiseen. Se, mikä voi olla Iranin köyhien voitto, voi olla muun maailman tappio. Ja jos Iran vielä jatkaa lännen vastustamaa ydinohjelmaansa, edessä pelätään olevan lännen toimia, jotka haittaisivat Iranin öljynvientiä ja samalla edelleen kasvattaisivat kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa. Iranin tapahtumilla on välitön vaikutus markkinoilla siksi, että maa on maailman neljänneksi suurin raakaöljyn tuottaja.
Muunkinlaiset syyt selittävät huimaa hintaa. Raakaöljyn markkinoillakin toimii spekulantteja, jotka harjoittavat futuurikauppaa ja keräävät voittoa sitä enemmän, mitä korkeammalle hinnat nousevat. Tämä peluu ei kuitenkaan riitä hinnan nousun perussyyksi, vaan se on muualla, lähinnä Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
Kiinan talous kasvaa ja sitä mukaa lisääntyy myös öljyn kysyntä. Yhdysvalloissa talous on niin ikään hyvässä vedossa. Maassa on kuitenkin tulevaan talveen ja polttoaineiden riittävyyteen liittyviä pelkoja, koska sen omat jalostamot ovat tiukoilla jo kesän kulutuksen peittämisessä. Tällä hetkellä Yhdysvallat tuo omista jalostamoistaan huolimatta jo yli kymmenen prosenttia käyttämästään bensiinistä. Yhdysvaltojen ja Kiinan merkitystä maailman öljymarkkinoilla kuvaa se, että niiden osuus raakaöljyn kokonaiskulutuksesta on kolmannes.
Öljyntuottajamaiden järjestö Opec harkitsee tässä kuussa jo toista kertaa tuotantokiintiönsä nostoa, sillä edellinen tuotannon lisäys ei korkeita markkinahintoja pudottanut. Vaikka tehosta ei nytkään ole takuita, tuota keinoa on hyvä kokeilla. Vaikka tuottajat hyötyvät korkeasta öljyn hinnasta, se voi suistaa alamäkeen koko maailmantalouden. Ylikorkeiden hintojen kielteiset seuraukset osuisivat mutkan kautta myös tuottajamaihin.
Analyytikkojen mukaan öljyn hinnan pysyminen korkealla uhkaisi ensiksi Aasian taloutta, jossa Kiinalla menee lujaa ja jossa toinen suuri maa Japani ei ole saanut talouttaan vieläkään kunnolla jaloilleen pitkän kriisinsä jälkeen. Globaalissa, öljystä riippuvaisessa maailmassa vaikutukset ulottuisivat kuitenkin kaikkialle.