Venäjän talous voi supistua ennakoitua enemmän tänä vuonna, arvioi Danske Bankin ekonomisti Vladimir Miklashevsky.
- Yleinen arvio on 2,5 prosentin lasku, mutta minun ennusteeni on lähes kahdeksan prosenttia, hän sanoi Venäjä-foorumissa Joensuussa torstaina.
Miklashevskyn mukaan Venäjän vastapakotteilla on ollut merkittävä hintoja nostava vaikutus. Uhkana on inflaation kiihtyminen Venäjällä yli 15 prosentin tason. Myös korkeat korot hillitsevät investointeja.
- Venäjän keskuspankin ohjauskoron nosto 15 prosenttiin tammikuussa merkitsi pankkikorossa jopa 25-30:tä prosenttia. Kuka investoi näillä koroilla?
Kasvu hidastui jo toissa vuonna, ja investoinnit supistuivat viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seitsemän prosenttia.
Miklashevsky näkee tilannetta pahentavana, jos Standard & Poor'sin lisäksi muut luottoluokittajat määrittelevät Venäjän roskaluokkaan.
- Silloin rahat lähtevät sijoitussalkuista. Venäjän keskuspankilla on kuitenkin vielä valuuttareservejä.
Valoisana Miklashevsky pitää sitä, että Venäjällä toimivilla ulkomaisilla yrityksillä palkkakulut ovat kurissa. Niiden ulkomailta tulevat kilpailijat on heikko rupla ajanut tiehensä.
Finanssisektorin ongelmat pahimpia
Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttonen muistutti, että Venäjän valtion tuloista puolet tulee vientiä verottamalla ja öljyn hinnanlaskusta kärsii eniten valtio. Viennistä kaksi kolmannesta on öljyä ja kaasua.
- Toki dollarituloista saa sitten enemmän ruplia, mutta vientiriippuvainen talous on erittäin suhdanneherkkä.
Suomalais-venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Esko Aho palautti mieleen pääministeriaikojensa kehityksen naapurissa 1990-luvulla.
- Neuvostoliitto oli syönyt eväänsä loppuun. Maailman suurimmasta viljanviejästä tuli suurin viljantuoja. Ruokaa ja teknologiaa ostettiin öljytuloilla. Nyky-Venäjäkin ampuu samoin itseään nilkkaan.
Ahon mukaan edelleen on kuitenkin kannattavaa tehdä Venäjällä kauppaa. Finanssisektorin ongelmat ovat pahimpia, ja sitten on öljyn hinta.