Hiukan yli 20 dollaria vuoden 2002 alussa, nyt sata dollaria: yksikään asiantuntija ei osannut ennustaa, että öljybarrelin (159 litraa) hinta viisinkertaistuisi viidessä vuodessa.
Jatkuuko öljyn hinnan nousu?
Raakaöljyn 100 dollarin hinta ei välttämättä ole kovin korkea, kun otetaan huomioon suuri kysyntä ja nousussa olevat porauskulut, arvioi Algerian öljyministeri Chakib Khelil, joka siirtyi tammikuussa öljynviejämaiden järjestön Opecin puheenjohtajaksi.
Öljyn kulutus kasvaa vuonna 2008 Kiinassa, Intiassa, Persianlahden maissa ja Yhdysvalloissa -- ellei talous noissa maissa käänny taantumaan. Kiina kuluttaa lähes 10 prosenttia maailman öljystä. Öljylle ei ole uskottavaa korviketta.
Turvavarastoja on jopa kartutettu. Keinottelijat hyödyntävät kysynnän ja tarjonnan välisiä jännitteitä ja se nostaa hintoja.
Yhdysvaltain subprime-luottojen kriisin jälkeen rahamarkkinoilla on irrottauduttu perinteisistä osake- ja obligaatiokaupoista ja sijoitettu raaka-aineisiin. Dollarin heikkous mahdollistaa sen, että muiden valuuttojen haltijat voivat ostaa öljyä hyvällä hinnalla.
Onko maailmassa pula öljystä?
"Varastoja on riittävästi, mutta tuotantokapasiteetti ei riitä vastaamaan kysyntään", korostaa Total-öljy-yhtiön pääjohtaja Christophe de Margerie.
Öljyä käyttävät maat vaativat Opec-maita pumppaamaan lisää öljyä voidakseen täydentää varastojaan talven lähestyessä. Opec haluaa mieluummin panna öljydollarit talteen.
Kun öljybarrelin hinta on sadassa eurossa, raskaan ja vaikeasti saavutettavan öljyn poraamisestakin tulee kannattavaa.
Mitä yhtiöt tekevät voitoilla?
Viisi suurta öljy-yhtiötä Exxon, Shell, BP, Total ja Chevron saivat säästöön 20 miljardia euroa vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä.
Ne voivat maksaa reilut osingot, mutta niiden täytyy myös rahoittaa yhä kalliimpia hankkeita.
Tuotantovyöhykkeet muuttuvat entistä vaikeammin saavutettaviksi ja teknologiset haasteet entistä suuremmiksi. Varusteiden hinnat ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet vuoden 2005 jälkeen. Ammattitaitoista työvoimaa on vaikea saada.
Raakaöljyn hinnan noususta eivät hyödy niinkään öljy-yhtiöt kuin öljyä tuottavat maat, joiden valtiolliset rahastot, joita paisutetaan öljytuloilla, investoivat nyt kaikkialla maailmassa.
Edistääkö öljyn kallistuminen vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä?
Jotkut ympäristönsuojelijat ovat vakuuttuneita siitä, että se johtaa energiankulutuksen laskuun ja vähentää saastumista, kaupankäyntiä ja jopa tuotannon siirtämistä muihin maihin.
Raakaöljyn hinnan raju nousu tekee uusiutuvista energiamuodoista kilpailukykyisempiä.
Onko nyt alkanut kolmas öljykriisi?
Viiden viime vuoden aikana markkinoilla ei ole ollut pulaa öljystä. Vuonna 2007 raakaöljyn hinta nousi 57,2 prosenttia.
Euroopassa tuon kriisin vaikutuksia on hillinnyt euron vahvuus dollariin nähden.
Kiinalaisten, intialaisten ja amerikkalaisten loputon jano on luonut jännitteitä markkinoille ja nostanut hintoja.
Teollisuusmaat eivät ole enää yhtä riippuvaisia mustasta kullasta kuin ennen. 1970-luvulla palkkojen sitominen hintaindeksiin johti siihen, että bensiinin hinnan nousu nosti palkkoja ja inflaatio kiihtyi.
Eri puolilla maailmaa vuoden alussa julkistetut indeksit kertovat, että inflaatiopaineet kasvavat.
