Öl­jy­mah­ti Ve­nä­jäl­lä riski sai­ras­tua "Hol­lan­nin tau­tiin"

Venäjä maksoi elokuussa Neuvostoliiton aikaiset velkansa Pariisin klubin jäsenmaille 14 vuotta etuajassa.

Venäjä maksoi elokuussa Neuvostoliiton aikaiset velkansa Pariisin klubin jäsenmaille 14 vuotta etuajassa. Talousmahdiksi pyrkivällä maalla on öljytulojensa ansiosta nyt saman verran rahaa vakautusrahastossa kuin sillä on ulkomaista valtion velkaa. Lisäksi Venäjän valuuttavaranto on jo maailman kolmanneksi suurin, hulppeat 266 miljardia dollaria.

Jos kuitenkin öljyn hinta pysyy vielä pitkään korkeana tai jatkaa nousuaan, on vaarana ruplan liika vahvistuminen. Se nostaisi palkkamenoja, laskisi jalostavan teollisuuden kilpailukykyä, ja talous keskittyisi vain luonnonvarojen tuotantoon.

Ilmiö tunnetaan taloustermistössä nimellä Hollannin tauti. Se on tuttu liiaksi luonnonvaroistaan riippuvaisissa maissa. Hollanti sairasti taudin 1960-luvulla, kun sen rannikolta löytyi kaasua.

"Hollannin tauti on pitkällä aikavälillä uhkana myös Venäjällä, vaikka maan talous onkin nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Toistaiseksi maa on hyötynyt korkeasta öljyn hinnasta enemmän kuin kärsinyt siitä. Oireet ovat kuitenkin jo olemassa", sanoo ekonomisti Simon-Erik Ollus Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuskeskuksesta (BOFIT).

Venäjällä talouden riskitekijä ei siis ole vain öljyn hinnan mahdollinen romahdus vaan myös hinnan pysyminen korkealla.

Olluksen mukaan Venäjän kannalta olisi parasta, että öljyn hinta laskisi hitaasti lähivuosina, jolloin Venäjä pystyisi asteittain vähentämään energia-alan hallitsevuutta taloudessaan.

Venäjän talousministeriö arvioi, että energian - lähinnä öljyn ja kaasun - osuus Venäjän kokonaistuotannosta on nyt noin 30 prosenttia. Lähes puolet maan vientituloista tulee öljyn viennistä. Vaikka Venäjä on jopa supistanut öljyvientiä, vientitulot lähes kaksinkertaistuivat vuodessa.

Suurin osa öljytuloista verotetaan ns. vakautusrahastoon, johon kertyy 5-6 miljardia dollaria kuukaudessa. Rahaston arvo oli elokuun alussa 66 miljardia dollaria, josta Venäjä maksoi viimeisen 22 miljardin dollarin erän.

Moskovalaiset sanomalehdet ovat viime päivinä esitelleet ylpeästi vaalivuoden 2007 (duuman vaalit) budjettivalmisteluja. Yli 7 000-sivuista budjettikirjaa kuljetetaan ministeriöstä toiseen kärryillä. Kantamus sisältää hyviä uutisia ennennäkemättömän runsaasti myös tavallisille venäläisille.

Julkisen alan ja armeijan palkkoihin on luvassa15-25 prosentin korotukset, joista tosin 10 prosentin luokkaa viuhtova inflaatio leikkaa suurimman osan.

Valtio aikoo käyttää miljardeja dollareita myös tiestön kohentamiseen, terveydenhuoltoon, asuntojen rakentamiseen, maatalouteen ja koulutukseen. Silti budjetista on tulossa reilusti ylijäämäinen, mitä se on ollut jo seitsemän vuotta.

"Venäjällä on nyt varaa kuluttaa, ja se on itse asiassa ihan järkevää. Budjettiylijäämät ovat olleet huikeita samanaikaisesti kun esimerkiksi monen EU-maan budjetit ovat alijäämäisiä", Ollus muistuttaa.

Olluksen mukaan venäläisten kotitalouksien velkaantumisaste on vielä vaatimaton EU-maihin verrattuna, vaikka se on lähes kaksinkertaistunut vuodessa.

Kulutusluoton saa tänään Venäjällä helposti.

Ilmoita asiavirheestä