Suomen WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin on ilmoittautunut jo yli 2 500 suomalaista. Heistä 180 on koulutettu ryhmänjohtajiksi. WWF jatkaa ryhmänjohtajakoulutusta jatkokoulutuksella tänä keväänä. Uusia ryhmänjohtajia ympäristöjärjestö alkaa kouluttaa elokuussa.
- Syksyllä Länsi-Uudellamaalla sattuneet kaksi pienehköä öljyvuotoa osoittivat, että vapaaehtoisista on hyötyä öljyonnettomuuden torjunnassa. Öljyn kerääminen rannoilta on hidasta käsityötä, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen kertoi maanantaina.
WWF:n mukaan ensisijaisesti on panostettava kaikin tavoin öljyonnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuusriski kuitenkin kasvaa koko ajan, ja vapaaehtoisilla on torjunnassa tärkeä rooli, järjestö muistuttaa.
Vapaaehtoisjoukkoihin voi ilmoittautua kuka tahansa terve 18-65-vuotias. WWF:n mukaan suurin puute tällä hetkellä on öljyntorjuntajoukkojen varusteista. Öljyonnettomuuden sattuessa WWF hoitaa varusteiden lisäksi vapaaehtoisten ruokahuollon ja majoituksen. Suuren onnettomuuden torjuntaan voi järjestön arvion mukaan osallistua satakin henkilöä päivässä usean viikon ajan.
WWF osallistuu Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi CLRAE:n ja Kuntaliiton Helsingissä järjestämään kaksipäiväiseen öljyntorjuntakonferenssiin. Maanantaina ja tiistaina pidettävään konferenssiin osallistuu Itämeren rannikkovaltioiden, -kuntien sekä -alueiden edustajia.
Tankkeriliikenne uhkaa ympäristöä
Öljyliikenne uhkaa Itämeren luontoa myös ilman öljykatastrofiakin. WWF:n mukaan alusten painolastivesien mukana vesistöstä toiseen kulkeutuvat tulokaslajit ovat merien monimuotoisuuden suurimpia uhkia. Ongelma pahenee myös Itämerellä, sillä öljykuljetusten määrän kasvun myötä tulokaslajeja tulee Itämerelle enemmän ja uusilta merialueilta.
WWF:n mukaan joka päivä 3 000-4 000 eri lajeja planktonia, kaloja, viruksia, bakteereja ja selkärangattomia on matkalla rannikolta toiseen lähinnä painolastitankeissa. Kun lajit pääsevät tyhjennettävän veden mukana uuteen ympäristöön, osa voi sopeutua ja aiheuttaa odottamattomia ekologisia ongelmia. Ympäristöjärjestön mukaan esimerkiksi Mustallamerellä amerikkalainen kampamaneetti romahdutti sardellinkalastuksen viidessä vuodessa, sillä se syö kalanpoikaset ja niiden ravinnon.
Itämeressä tulokaslajeja on tavattu jo yli sata, joista 70 prosenttia on onnistunut asettumaan pysyvästi ainakin johonkin Itämeren osaan.
Suomen WWF esittikin maanantaina vaatimukset, että Suomi sekä muut Itämeren valtiot toimisivat kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa aktiivisesti, jotta saataisiin aikaan sitova kansainvälinen sopimus painolastivesistä.