Juuri mikään ei puhu öljyn hinnan pikaisen ja merkittävän halpenemisen puolesta. Maailmantalous joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen lasku kesän alussa on osoittautunut tilapäiseksi ilmiöksi. Hinnat ovat sittemmin kääntyneet selvään nousuun ja tavoittelevat uusia ennätyslukuja. Nyt liikutaan jo noin 45 dollarissa tynnyriltä. Vuoden alussa hinta oli kymmenkunta dollaria halvempi. Kehitys on ollut aaltomaista, mutta selvästi koko ajan kalliimmaksi muuttuvaa.
Kyse ei ole vielä öljyn saatavuudesta sinänsä. Mahdollinen öljypula resurssien ehtymisen vuoksi on edessä vasta useiden vuosien päästä. Siihenkin pitäisi hyvissä ajoin varautua, mutta tämänhetkisiin hintoihin sillä ei ole vaikutusta. Öljymarkkinoilla tuijotetaan paljon lyhyemmän aikavälin näkymiin. Eivätkä ne ole lupaavat.
Öljyn hintaa nostaa nyt ylöspäin kokonainen rypäs erillisiä tekijöitä. Irakin sisäiset levottomuudet eivät osoita loppumisen merkkejä, mikä pitää maan öljyntuotannon epävarmana. Saudi-Arabiassa painaa jatkuva terrorismin uhka, tärkeän öljyntuottajan Venezuelan sisäinen tilanne on epävakaa ja niin edelleen.
Juuri nyt hintoihin vaikuttaa myös venäläisen öljyjätti Jukosin tilanne. Kaksi prosenttia maailman öljystä tuottava yhtiö saattaa joutua keskeyttämään toimintansa, kun viranomaiset ajavat sitä konkurssiin.
Venäjän muut öljy-yhtiöt toimivat normaalisti, ja mahdollisesti kaiken tapahtuvan taustalla on monimutkainen peli poliittisesta ja taloudellisesta vallasta Venäjällä. Raakaöljyn korkea hinta pumppaa maahan jatkuvasti valtavia vientituloja, ja mitä enemmän ne ovat Kremlin ja sille uskollisten ryhmien käsissä, sitä vahvempi on Venäjän johdon asema. Ei vain oman maan sisällä, vaan kansainvälisesti. Venäjän öljyä halutaan niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Aasian teollistuvissa maissa.
Venäjä onkin maa, joka selvästi hyötyy nykyisestä tilanteesta.
Öljyllä on ollut suuri strateginen merkitys aina, ja se on vain kasvamassa. Yhdysvaltain suuri riippuvuus Lähi-idän öljystä on tunnettua, mutta myös Kiinan ja Intian nykyinen vahva talouskasvu tapahtuu tuontiöljyn varassa. Näiden maiden kysynnän kasvu riittää jo itsessään pitämään maailman öljymarkkinoita kuumina. Se on uusi ja pysyvä ilmiö, ja kun sen yhdistää öljyn tuotantoon liittyviin poliittisiin epävarmuuksiin eri puolilla maailmaa, ei pitkäaikaista ja tuntuvaa hinnanlaskua hevin voi odottaa.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on laskenut öljyn kulutuksen kasvaneen kolmen vuoden aikana selvästi enemmän kuin oli arvioitu. Toisaalta öljyntuottajamaiden OPEC:in vapaa tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä varsin pieni.
Tuloksena tästä kaikesta on se, että maailmantalous joutuu sopeutumaan kalliiseen öljyyn, mahdollisesti vielä nykyistäkin kalliimpaan. Se taas on omiaan jarruttamaan talouskasvua, heikentämään pörssejä ja kuristamaan työllisyyttä.
Myös Suomessa on oletettavaa, että liikenteen ja lämmityksen kulut kasvavat, ehkä pysyvästi.
Takavuosina öljyn hinta on käynyt hetkellisesti suhteellisesti selvästi nykyistä korkeammalla. Silloin kuitenkin taustalla on ollut yksittäinen selittävä tekijä, kuten Iranin vallankumous. Nyt taustalla on monimutkainen vyyhti, jossa ei ole yhtä määräävää tekijää - ellei sellainen sitten ole se, että kilpailua öljystä tunnutaan maailmalla käytävän yhä kovemmin panoksin.
Kuinka kovaksi kilpailu muodostuu, sitä tuskin on vielä nähty.