Kansansatu tietää kertoa, miten käy, kun tarpeeksi monta kertaa huutaa: "Susi tulee!" Sitten, kun se kerran oikeasti tulee, kukaan ei enää ota varoitusta tosissaan. Jo vuosikymmeniä on sanottu, että öljy loppuu joskus. Kaikki sitä paitsi tietävät, että niin käy. Silti kukaan ei tunnu ottaneen asiaa tosissaan, vaan koko yhteiskunta on rakennettu öljyn varaan - ja vielä tarkemmin sanoen halvan öljyn varaan. Niin on voinut tehdä, koska raaka-aineesta ei ole tuntunut olevan mitään pulaa, uusia löytöjä on koko ajan tehty, ja varoitukset öljyn loppumisesta ovat tuntuneet vain teorialta.
Ja teoriaa ne vielä ovatkin. Öljy ei mitenkään yks kaks ole loppumassa. Sen sijaan se ennemmin tai myöhemmin käy vähiin, ja kauan ennen sitä tapahtuu niin, että kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa. Silloin hinnat nousevat, pitkään ja paljon.
Kun se hetki koittaa, se on yksi maailmantalouden ratkaisevia käänteitä. Se koskee myös lukemattomia yrityksiä ja kotitalouksia, ja sillä voi olla rajuja poliittisia seurauksia.
Milloin se hetki on käsillä? Kukaan ei tiedä vastausta tarkkaan. Yksi vaihtoehto on, että se on nyt.
Isot muutokset eivät aina löydy uutisten pääotsikoista. Niitä kannattaa etsiä myös pienistä uutisista ja sivulauseista ja asioiden yhdistelmistä.
Kiinan ja Intian talouskasvu on kiihtynyt rajusti. Yhdysvalloissa paljon polttoainetta vievät maasturit ovat lyöneet läpi autokaupassa. Kiina on lisännyt raakaöljyn tuontiaan 30 prosentilla vuodessa.
Öljyjätti Shellin johto joutui eroamaan vääristeltyään rajusti ylöspäin tietoja käytössä olevista reserveistä.
Irakin öljynvienti takkuilee jatkuvasti iskujen vuoksi. Opec-maat poraavat yli kiintiöidensä, mutta öljyn hinta nousee yhä.
Amerikkalaisyhtiöt ovat raportoineet vahvoista tuloksista, mutta pörssi polkee paikallaan. Japanin pörssi on laskussa.
Bensiinin hinta Suomessa on noussut lähelle 1,20 euroa. Brittilentoyhtiö British Airways on varoittanut lentoyhtiöiden joutuvan nostamaan lipun hintoja polttoaineen hinnan vuoksi. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus muistuttaa korkean öljyn hinnan vaikutuksista.
Kaikki tämä löytyy viikon parin uutisista maailmalta. Samaan aikaan raakaöljyn hinta tynnyriltä on noussut Yhdysvalloissa 40 dollariin, mikä on korkein luku 13 vuoteen eli vuoden 1990 Persianlahden sodan jälkeen.
Hintaa kuvaava 12 kuukauden tilasto osoittaa rajuja vaihteluita ylös ja alas, mutta säännönmukainen suunta on selvä: koko ajan ylemmäs.
Eikä siihen näytä olevan käännettä luvassa. Amerikkalaisten öljynjano tiedetään: maan yhteiskunta on rakentunut tolkuttoman halvan polttoaineen hinnan varaan. Mutta samoille apajille on tullut muitakin. Kiinassa ja Intiassa on reilusti yli kaksi miljardia ihmistä ja noin kymmenen prosentin talouskasvu, eikä pahemmin omaa öljyä. Sellainen vaikuttaa kysyntään väkisin.
Öljykriisistä puhuttiin 1970-luvun alussa, jolloin hinnat olivat suhteessa paljon korkeammalla kuin nyt. Se oli tilapäistä, ja johtui tilapäisistä syistä. Nyt sen sijaan on laskettu, että Kiinan ja Intian kysyntä tuplaantuu kymmenessä vuodessa. Ne eivät ole ainoita maita, joissa öljyä halutaan lisää.
Jotta tästä selvittäisiin, tuotannon pitäisi koko ajan nousta. Niin ei näytä käyvän. Ennusteet vaihtelevat, mutta vahva arvio on, että öljyntuotannon huippu saavutetaan vuosien 2010-2015 vaiheilla. Siis varsin pian. Sen jälkeen öljystä on tulossa hyödyke, jota on saatavilla vähemmän kuin sitä halutaan. Se tietää hintojen nousua, pysyvästi ja ennen pitkää paljon.
Juuri nyt öljyn hintaa nostavat myös tekijät, jotka eivät johdu vain saatavuudesta. Irakin vaikeudet ja terrorismin uhka eivät johdu öljyn niukkuudesta sinänsä (vaikka koko Irakin sodan voi hyvällä syyllä väittää johtuvan nimenomaan öljystä). Tämänkaltaisen himotun hyödykkeen hinta on tosin aina monen tekijän summa, ja mitä halutummaksi se käy, sitä enemmän siihen liittyy poliittista epävakautta.
Mitä siis on edessä? Nykyinen hinta saattaa vielä laskea, mutta jos niin käy, se väistämättä nousee aikanaan taas korkeammalle. On mahdoton nähdä, etteikö niin kävisi.
Esimerkiksi BBC on omassa analyysissaan arvioinut, mikä on se ikäluokka, joka joutuu näkemään ajan, jolloin elämästä on alettava selvitä ilman öljyä. Vastaus on: se ikäluokka, joka nyt on keski-iässä.
Tässä ei siis puhuta kaukaisista asioista. Lapset saattavat aikanaan muistella ensi kesän autolomamatkaa tavalla, jota ei nyt arvaisikaan: "Muistatko sitä aikaa, jolloin ajettiin autoilla...?"
No, jollain vehkeellä luultavasti ajetaan jatkossakin, mutta eri asia on, mitä moottorista löytyy.
Järkisyyt olisivat puoltaneet polttomoottorin todellisen vaihtoehdon kehittämistä jo kauan sitten. Vähintään siitä asti, kun nykyisen energiankäytön, kasvihuonekaasujen ja ilmastonmuutoksen yhteys alettiin nähdä, mutta halukkuus tuntuviin päästöleikkauksiin on ollut huomattavan vähäistä.
Entä mitä tapahtuu toisenlaisen pakon edessä? Todennäköisesti enemmän, mutta vaikean kautta. Jos halvan öljyn ja bensiinin aika oikeasti päättyy, siitä seuraa sopeutumisvaihe, josta tulee kaikkea muuta kuin helppo. Siinä käydään jokaisen kukkarolla, ja siinä voivat muutamat armeijat myös käydä öljykentillä.
Nyt 90 prosenttia kaikesta maailman liikenteestä on öljyn varassa, ja ihmiset ovat tottuneet liikkumaan halvalla. Mitä seuraa, jos bensalitran tai lentolippujen hintaa on pakko nostaa rajusti?
Maailmantalous pyörii öljyn varassa. Edessä on hetki, jolloin öljyn hinta alkaa jähmettää koko tuota koneistoa. Nykyinen hinnannousu ei välttämättä ole vielä sitä, mutta käänteen näkee vasta, kun se on jo tapahtunut.