EU-komission tänään julkistettava esitys energiapaketin maakohtaisesta taakanjaosta lähtee siitä, että myös päästökaupan ulkopuolisten tahojen on kannettava kortensa kekoon. Tämä koskee asuntoja, liikennettä ja maataloutta.
Suomessa omakotitalojen öljylämmityksistä pitäisi päästä eroon. Keinoksi väläytellään jo polttoöljyn veronkorotusta. Uusien talojen energiamääräyksiä tullaan kiristämään.
Energian kulutukseen tulee keppiä sekä porkkanaa, joka koskettaa tavallista kansalaistakin.
EU:n ilmasto- ja energiatalkoisiin joutuvat ottamaan osaa kaikki. EU:n paketti, joka vaatii päästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä, tulee ajan mittaan vaikuttamaan jokaisen suomalaisenkin arkielämässä.
Liikenteessä on varauduttava moniin muutoksiin. Suomessa pitää lain mukaan bensassa olla 5,75 prosenttia biopolttoaineita jo vuonna 2010. EU on asettamassa kaikille jäsenmaille maille 10 prosentin sekoitevelvoitteen 2020 mennessä.
Uusiutuvan energian lisäämiskeinoista Suomi saa päättää itse. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus vetää linjoja jo ennen kesää eduskunnalle annettavassa ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa sekä jo aiemmin tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa.
EU:lta tulevat velvoitteet on täytettävä vuoteen 2020 mennessä. Urakka on aloitettava mahdollisimman nopeasti, sillä haasteita ei tule helppoja.
Turve ei pääse listalle
Ennakkoon Suomessa on pelätty sitä, että uusiutuvan energian käytön lisäämisvaatimukset nousevat liian korkealle. Pelätty 40 prosentin raja ei kuitenkaan ylity.
Iso paketti elää koko ajan. Maakohtainen taakanjako on nollasummapeliä jäsenmaiden kesken. Suomi lähtee siitä, että komission ehdotukselle tulee antaa lopputuloksen kannalta suuri painoarvo, sillä muutoksenteko ei tule olemaan helppoa.
Suomessa uusiutuvan energian lisäämistaakkaa helpottaa se, että laskentamallia vaihdettiin. Nyt pohjamallina on loppukäyttö. Jos taas maakohtaiset taakat olisi jaettu niin, että kaikille jäsenmaille olisi tullut 20 prosentin lisäämisvelvoite, Suomi olisi joutunut maksumieheksi niiden maiden puolesta, joissa uusiutuvaa energiaa käytetään suhteellisen vähän. Suomen osuus on EU:n kärkeä.
Hallitus on lobannut voimakkaasti sen puolesta, että on otettava huomioon Suomen realistiset mahdollisuudet lisätä uusiutuvaa energiaa. Hallituksen arvion sitä voitaisiin kohtuudella kasvattaa noin seitsemän prosenttia nykyisestä 28,5 prosentista. Keinoista vallitsee hallituksessakin ristiriitaa.
Turvetta ei vielä saatu uusiutuvaksi energiaksi, mutta ovi jää raolleen. Suomi toivoo, että turpeen päästökerrointa muutetaan myöhemmin, ja turve hyväksytään biopohjaiseksi polttoaineeksi.
Päästöoikeudet aiotaan jatkossa huutokaupata. Suomi on yrittänyt vartioida metsä- ja metalliteollisuuden oikeudenmukaista kohtelua. Tavoite on, ettei päästövähennyksissä lähdettäisi kovin korkeilla prosenteilla liikkeelle, vaan ne kasvaisivat asteittain. Lisäksi osalle teollisuutta päästöoikeuksien pitäisi olla ilmaisia.
Hallitukselta huomautetaan, että jos energiaintensiiviselle teollisuudelle asetetaan tiukat rajat, joutuvat EU:ssa ja sen ulkopuolella olevat toimijat eriarvoiseen asemaan. Teollisuuden tulevaisuus Euroopassa pitäisi myös turvata.
Seuraavaksi energiapaketista neuvotellaan EU-tasolla ministerineuvostoissa.
Päätökset on määrä tehdä loppuvuonna pidettävässä EU:n huippukokouksessa.