Kotka Kemikaalien käyttö pienten öljypäästöjen piilottamiseen venesatamissa on kiellettyä, sillä niiden vaikutuksesta ympäristövahinko vain kaksinkertaistuu.
Öljyn hävittäminen näkyvistä esimerkiksi tiskiaineella on yleistä varsinkin pienveneiden satama-alueilla, missä veteen pääsee helposti pieniä polttoainevuotoja ja -roiskeita sekä öljyisiä pilssivesiä.
- Kemikaalien käytön syyksi sanotaan usein se, ettei polttoaine syttyisi palamaan veden pinnalla. Se on liioittelua, painottaa ylitarkastaja Magnus Nyström Suomen ympäristökeskuksesta.
- Periaatteessa kemikaalien käyttö näin on rangaistava asia.
Aiemmin kemikaaleja käytettiin myös merialueilla suurten öljypäästöjen torjunnassa. Niiden käyttö on kuitenkin kielletty haittavaikutusten takia, sillä ne vain lisäävät päästöjen aiheuttamaa haittaa vesistön kasveille ja eläimille.
Kemikaaleilla öljyhaitat vain häviävät pois näkyvistä, mutta öljy ei katoa vedestä. Esimerkiksi tiskiaineet sekoittavat öljyn veden kaikkiin kerroksiin, missä myrkyllinen seos voi vaikuttaa suoraan vesistössä ja pohjassa eläviin organismeihin.
Jos polttoaineläikkä jäisi pintaan, se haihtuisi vähitellen ilmaan. Raskaatkin öljypäästöt saastuttaisivat vähemmän rannalla kuin veteen sekoittuneina.
Parasta torjuntaa estää
öljyn pääsy veteen
Itämeren suojelukomissio HELCOM on antanut vuonna 1980 suosituksen välttää kaikkea kemikaalien käyttöä öljyntorjunnassa.
Lainsäädäntömme mukaan vain Suomen ympäristökeskus (SYKE) voi nykyään päättää öljyntorjuntakemikaalien käytön sallimisesta vesillä yksittäistapauksissa. Silloin edellytyksenä on, että kemikaalin käytöstä syntyy vähemmän haittaa kuin muista torjuntakeinoista.
Suomen ympäristökeskus ei ole toistaiseksi myöntänyt lupaa yhdenkään kemikaalin käyttöön vesillä tapahtuvassa öljyntorjunnassa.
Ympäristölle paras keino veneilyn aiheuttamien öljyhaittojen torjunnassa on vähentää päästöjä tankkauspaikoilla ja ehkäistä öljyisten pilssivesien joutuminen vesistöön.