Raahessa on museoitu ansiokkaasti kaupungin merellistä historiaa. Piirilääkäri Carl Robert Ehrströmin vuonna 1862 perustaman Suomen vanhimman yliopistojen ulkopuolisen museon kokoelmat kertovat Raahesta merenkulkijoiden ja laivanrakentajien kaupunkina.
Vuonna 1848 rakennetussa kaupungin tulli- ja pakkahuoneessa 1900-luvun alusta lähtien toimineeseen merimuseoon on sittemmin koottu myös Raahen kaupungin historiaan liittyvää kulttuurihistoriallista esineistöä. Pakkahuone eksoottisine esineineen onkin eittämättä yksi kaupungin ylpeyden aiheista.
Raahessa siis osataan oman historian taltiointi, siitä ei ole epäilystäkään. Sitten purjelaivakauden kaupunki on tehnyt historiaa myös tietotekniikan opetuksessa ja osaamisessa, ja siksipä keskustelua on käyty myös tekniikan museon perustamisesta. Toistaiseksi kuitenkin tuloksetta.
Kulttuurikaupunkina viime aikoina profiiliaan nostaneessa Raahessa voitaisiin miettiä myös raahelaisuuteen liittyvän nykytaiteen museoimista tuleville polville. Raahen taidemuseo kuulostaa ehkä turhan yltiöpäiseltä yritykseltä, mutta mitä jos pohdittaisiinkin raahelaista taidemuseota?
Raahelainen taidemuseo antaisi jo terminä kaupungille vapaat kädet toteuttaa taiteen museoiminen omalla, itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla ja mallilla. Kaupungissa on vuosikymmenten saatossa luvalla sanoen pilattu monta mahdollisuutta pelkästään aliarvioimalla omaa osaamista, mutta 2000-luvun myötä tästä perisynnistä ollaan onneksi hiljalleen pääsemässä eroon.
Nykytaiteen osalta esimerkiksi taiteilijanimet Kirsti Muinonen, Paavo Pyhtilä ja Jari Jansson antaisivat jo otollisen pohjan paikalliselle taidemuseolle. Unohtaa ei sovi myöskään Raahen kaupungin omaa taidekokoelmaa, jota kulttuuritoimi edelleen mahdollisuuksiensa mukaan kartuttaa.
Kaupungin taidekokoelma on itse asiassa jo niin mittava ja monipuolinen, että sen kokoaminen yhteen tilaan kaikkien halukkaiden nautittavaksi ei taida onnistua ilman siihen tarkoitukseen erikseen osoitettua tilaa.
Uusia moderneja tiloja raahelaiselle taidemuseolle ei tarvitsisi, eikä saisikaan rakentaa. Raahen kaltaisessa kaupungissa toiminta tulisi ehdottomasti sijoittaa vanhojen ja historiallisten seinien sisään. Miksipä ei vaikka Pekkatorin kulmalle Raahe-opistolta vapautuneeseen Hansa-taloon, tai Raahen museon jo pitkään käyttöönsä havittelemaan Kruunumakasiiniin Merikadulle?
Omanlaisen taidemuseon toimintaa raahelaisten ei tarvitsisi edes yksin ja omin päin suunnitella. Konsulttiapua irtoaisi varmasti Oulun taidemuseosta, joka toimii Oulun läänin aluetaidemuseona palvellen läänin kuntia kuvataiteeseen liittyvissä asioissa. Aluetaidemuseon tehtäviin kuuluu nimittäin antaa neuvontaa ja asiantuntija-apua alueensa kuntien kulttuuritoimelle, kuntien taideyhteisöille ja kulttuurilaitoksille.
Tiiviimpi ja monipuolisempikin yhteistyö Oulun taidemuseon kanssa taitaisi olla mahdollista. Istuuhan talon johdossa nykyään Anna-Riikka Hirvonen, takavuosilta tuttu kasvo Raahen Junnilanmäeltä. Hänen voisi olettaa lähtevän ilomielin mukaan ideoimaan entiseen kotikaupunkiinsa ihan omanlaista raahelaista taidemuseota.
Aivan utopistinen ajatusko?
***
Suomen Kumitehtaalla puurrettiin joulun alla rankasti ylitöitä Reino-tossujen kovan kysynnän vuoksi. Nyt talven inf-luenssakauden alkaessa kansalaisten kiinnostus kohdistunee lähinnä nenäliinoihin.