Huolimatta siitä, että ihmiset kypsyvät henkisesti eri tahdissa, rikosoikeudellisen vastuun alkamisikä on laissa määrätty kaavamaisesti. Jo vuoden 1889 rikoslaista lähtien rangaistusvastuun edellytyksenä Suomessa on ollut, että rikoksen tekijä teon hetkellä on täyttänyt 15 vuotta.
Omaksuttu ikä vastaa pohjoismaista käytäntöä. Viime vuosina on kuitenkin ryhdytty käymään keskustelua ikärajan laskemisesta sen takia, että alle 15-vuotiaat tekevät nykyisin törkeitäkin rikoksia. Erityisesti 12–14-vuotiaiden väkivalta- ja huumerikollisuus on poliisin selvityksen mukaan kasvanut merkittävästi.
Onkin viitattu siihen, että nykyään ihmiset kehittyvät aikaisemmin. Keskimääräinen murrosikä saavutetaan selvästi alle 15-vuotiaana, kolme neljä vuotta nuorempana kuin lain voimaantulon aikoihin. Näin ollen nykyisen lainsäädännön vallitessa alle 15-vuotiaat, teoistaan huolimatta, jäävät tällä hetkellä kokonaan vaille rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Ongelmina alle 15-vuotiaiden rankaisemisessa on yhtäältä pidetty soveliaiden rangaistusmuotojen puuttumista sekä toisaalta sitä, että rikoksentekijäksi leimautuminen vaikeuttaisi hänen vastaista sosiaalista selviytymistään sitä enemmän mitä nuorempaan rangaistus kohdistuu.