Moni nainen käy parin vuoden välein gynekologin vastaanotolla, vaikka mitään oireiluja ei olisikaan. Osa hakeutuu yksityisten palveluntarjoajien kautta mammografiatutkimuksiin.
Onko olemassa mitään yleisohjeistusta siihen, kuinka usein naisen tulisi käydä gynekologilla, jos lasketaan pois odottavat naiset, tutkimuspäällikkö Reija Klemetti THL:n Lapset, nuoret ja perheet -yksiköstä?
– Ei, yleistä ohjeistusta ei ole, vastaanotolle tulee hakeutua tarpeen tai oireiden mukaan. Käynnit ovat tulleet monelle käytännöksi yleensä ehkäisyn uusimiseksi.
– Samat asiat hoituvat myös perhesuunnitteluneuvolassa tai opiskelijoilla esimerkiksi YTHS:n palveluna. Säännöllisiin "vuositarkastuksiin" ei oireettomalla ole tarvetta.
– Terveys2011-tutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana gynekologisessa tutkimuksessa oli käynyt 35 prosenttia yli 30-vuotiaista naisista ja jopa puolet 30–44-vuotiaista.
Pitäisikö käyntejä lisätä, kun nainen on täyttänyt 40 vuotta tai kun on tulossa vaihdevuosi-ikään?
– Ei, jos oireita ei ole, eikä lähisuvussa ole esimerkiksi munasarjasyöpää tai muuta syöpäriskiä.
Riittävätkö syöpäseulontoihin kuuluvat papa-seulonnat, vai pitäisikö välissä käydä myös omatoimisesti tutkimuksissa?
– Riittävät, ellei lähisuvussa ole kohdunkaulan syöpää. Jos hakeutuu oireiden vuoksi lääkäriin, on tutkimus toki silloin aiheellinen, jos lääkäri niin katsoo.
Mammografiassa seulontaikä alkaa myöhään, vasta 50-vuotiaana. Olisiko naisen syytä käydä mammografiassa omalla kustannuksella ennen tätä?
– Ei, tähän ei ole tarvetta, paitsi jos rintojen rakenne on sellainen, että omatoiminen tutkiminen on vaikeaa tai jos lähisuvussa on rintasyöpää. Näissäkin tapauksissa mammografiaan kannattaa hakeutua vain harkitusti.
– Jos on löytänyt rinnastaan epäilyttävän muutoksen, kannattaa ilman muuta mennä lääkäriin, joka tutkimustensa perusteella harkitsee mammografian tarpeen. Gynekologiseen tutkimukseen kuuluu myös rintojen palpaatio, jonka perusteella lääkäri voi suositella mammografiaa nuorellekin naiselle.