Kuulkaapas nyt, lapsukaiset, kun setä kertoo teille sadun. Tämä kaikki sattui eräänä kauniina ja aurinkoisena pikkupakkaspäivänä, jolloin hohtavan valkoiset luminietokset peittivät maanpinnan yltympäriinsä, eikä räntäsateesta ja ilmastonmuutoksesta ollut tietoakaan.
Sattuipa sinä päivänä, että heti aamusella sedän piti saada hieman rahaa aivan nurkan takana malttamattomana odottavasta pankkiautomaatista, jonka edessä ei ollut yhtään jonoa. Ei muuta kuin Sampo Pankin kortti sisään ja tunnusluvut perään, niin jopa tulla sylkytti seteleitä vallan riittävästi ostoksia varten.
Siitä setä sitten jatkoi matkaansa lähikauppaan, joka oli auki, vaikka oli sunnuntai ja kaupassa pinta-alaa yli 400 neliömetriä. Tuore leipä höyrysi tiskillä, hedelmät olivat kypsiä, tomaatit maukkaita ja leikkelesiivut irtosivat toisistaan kuin ajatus.
Kotona aamiaista nauttiessaan setä luki lehdestä huippupoliitikkojen pitämistä syvälle luotaavista puheenvuoroista, joissa käsiteltiin maailman tärkeimpiä asioita hyvin viisaasti. Joissakin uutisissa sivuttiin leikkisästi myös poliitikkojen yksityiselämää, johon kuului pelkkää hyvää. Seitsemän mieskansanedustajaa näkyi päässeen kunniajäseniksi eduskunnan naisverkostoon, ulkoministeri hoiti edelleen vain hommiaan, eikä Tanja Saarela ollut vaihtanut tänään nimeään. Erityisen ilahtunut setä oli siitä, että Antti Kaikkonen näytti pudonneen tanssikisoista ja Matti Vanhanen kertoi tekevänsä tilaa nuoremmilleen.
Taloussivuilla kerrottiin sedän oman rahoituslaitoksen, WinCapitan menestyksistä, ja urheilussakaan kukaan ei ollut kärähtänyt eikä käräjillä ollut tänään ketään. Päinvastoin, olympiatuli taas kohta yhdistäisi maailman nuorisoa ja vanhat urheilusankarit palailivat julkisuuden paisteeseen: Mika Myllylä, Marjo Matikainen ja moni muu. Helpotuksekseen setä pani merkille, ettei Hannes Kolehmaisen tai Paavo Nurmen jäljiltä ollut vieläkään löytynyt mitään dopingiin viittaavaa.
Takasivulta setä vielä huomasi, että illalla tulisi televisiosta aivan erinomaista digiohjelmaa, vieläpä tekstitettyinä, kunnes hänen silmänsä äkkäsivät mainokset, joissa Sonera ja Elisa kilvan tarjoilivat ilmaista puheaikaa asiakkailleen. Oitispa hän siis soitti molempien asiakaspalveluihin, jotka vastasivat silmänräpäyksessä ja selittävät tarjousehtonsa viidessätoista sekunnissa täysin käsitettävästi. Pitäisi vain lähettää kuponki operaattoreille, niin ilmainen puheaika rupeaisi raksuttamaan.
Tuumasta toimeen: kuponkia kiikuttamaan lähi-Itellan itellalaatikkoon. Ja voi ihmettä! Parin päivän kuluttua selvisi, että lähetys oli todella mennyt perille! Mutta se on jo toinen juttu, sillä iloisin mielin setä suhautti vielä iltapäiväksi lentokentälle, josta hän löysi parkkipaikan melkein oven vierestä.
Hän oli näet lähdössä ansaitulle lomamatkalle etelään, ja eipä aikaakaan, kun hän jo turvatarkastuksesta sutjakkaasti selvittyään istui väljässä istuimessaan lentokoneessa, joka lähti täsmälleen aikataulun mukaisesti. Sen pituinen se. Satu.