Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiselle tärkein motivaation lähde työelämässä on hyvä työilmapiiri. Muheva palkka ja mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen jakavat himmeämmät mitalit Suomalaisen Työn Liiton ja SAK:n teettämässä tutkimuksessa.
Tulos on järkeenkäypä. Mitä parempi ilmapiiri ja toimintakulttuuri työpaikalla on, sitä mukavampi on tehdä töitä. Ja työssään viihtyvä työntekijä on lähes poikkeuksetta myös tuottelias työntekijä. Jos töissä olo on päivästä toiseen yhtä tuskaa ja piinaa, sitä on vaikea muuksi muuttaa rahallakaan. Tai rahaksikaan, jos asiaa katsoo työnantajan silmin.
Työssäkäyvän ihmisen hereilläoloajasta suuri osa kuluu työpaikalla. Perhe ja harrastukset jäävät työpäivinä lapsipuolen asemaan. Ei ole aivan yhdentekevää, miten työnsä kokee.
Työssä viihtyminen mielletään usein väärin. Se ei tarkoita sitä, että työpäivät kuluvat kahvipöydässä työkavereiden kanssa naureskellessa töiden jäädessä sivuseikaksi.
Työssään viihtyvä ihminen tulee työvuoroonsa mielellään. Hän on joustava ja tietää, että tarvittaessa työnantaja vastaa joustamalla omasta puolestaan. Hänelle on selvää, mitä häneltä odotetaan ja mitä hänen pitää tehdä. Lupauksista, suullisistakin, pidetään kiinni.
Työhönsä tyytyväisen ihmisen työpaikalla asioista puhutaan. Kun ongelmia tai erimielisyyksiä joskus tulee, ne pyritään ratkaisemaan heti ja asiallisesti. Asioita on setvimässä joukko aikuisia, joilla ei ole tarvetta piikitellä, vähätellä tai muuten kiusata kollegoitaan tai alaisiaan. Kosto, pompottelu ja turha pomotus eivät niin ikään kuulu repertuaariin.
Tyytyväisen ihmisen työpaikalla tehdystä työstä paitsi maksetaan palkkaa, annetaan myös mahdollisuuksien mukaan palautetta. Työntekijälle kuormattu työmäärä on sopiva ja se vastaa hänen kykyjään. Hänelle tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua ja kehittää itseään.
Huumorikaan ei taida olla kiellettyä missään työpaikassa, edellyttäen tietenkin, että sitä viljellään sopivassa tilanteessa. Vastineeksi työhönsä tyytyväisen ihmisen työnantaja saa lojaalin työntekijän, joka hoitaa tonttinsa hyvin ja mielellään. Tekijä pitää työstään ja haluaa olla siinä hyvä. Todennäköisesti hän pusertaa enemmän, kuin välttämättömän. Hän tekee ylitöitä tai tuplavuoroja, jos tarvitaan. Hän on tuottava pala pelissä.
Valitettavan usein tämä edellä kirjoitettu on utopiaa. Syytä on yhtä lailla sysissä kuin sepissä. Työilmapiirin kireys ei aina ole kiinni pelkästään työnantajasta, vaikka palkanmaksaja luokin puitteet. Vastuu on myös tekijöillä.
Työkaverista ei tarvitse tykätä, mutta kohteliaisuus ja asiallisuus on syytä muistaa. Huutaminen, raivoilu tai muu mielen tuuletus ei kuulu asialliseen käytökseen. Eikä se johda muuhun kuin kaikkien kannalta surkeaan lopputulokseen.
Pienet teot puolin ja toisin pitävät pyörät pyörimässä. Turha lillukanvarsiin takertuminen tai periaatteellinen kaiken vastustaminen on yksinkertaisesti typerää ja lyhytnäköistä.
Harva meistä on niin teflonista, etteikö kärsitty vääryys tai tunne siitä vaikuttaisi toimintaamme ja työpanokseemme.
Hyvän ja ahkeran työntekijän taikominen välinpitämättömäksi ja harmaaksi välttämättömän tekijäksi on helppoa ja se onnistuu huonoimmaltakin esimieheltä. Toisin päin muutokseen tarvitaankin jo enemmän.
***
Vappua on omittu sinne ja tänne. Alun perin Vapun päivää kuitenkin vietettiin 700-luvulla eläneen abbedissa Walborgin pyhimykseksi julistamisen muistoksi.