Noin 150 henkeä jännittää, kun kiekko tuhansien kilometrien päässä putoaa jäähän. On tiistain ja keskiviikon välinen yö Oulussa. Urheiluhenkinen ravintola Willisika on lähes täynnä. Tunnelmaa on juuri nostettu Maamme-laululla, joka vetäistiin komeasti Kanadan kansallislaulun päälle.
"Sopivasti porukkaa", tuumaa ravintolapäällikkö Kari Kokko.
Parhailla paikoilla punaisissa nojatuoleissa istuvat Markku Martinkauppi ja Anna-Liisa Kämäräinen.
"Täällä on parempi tunnelma kuin kotona, vaikka ei tämä daami huonoa seuraa ollut sielläkään. Toivottavasti Suomi voittaa", Martinkauppi kertoo.
Tasavallan aika näyttää 2.15, kun veret seisahtuvat. Kanada iskee laatan maaliin. Tästä alkoi lopun alku?
"Vielä tämä iloksi muuttuu. Se oli opetus positiivisella tavalla", pohtii helponnäköisesti pömpeliin livahtanutta kiekkoa Markus Paloniemi.
Paloniemellä ei ole huolta huomisesta, sillä töihin saattaa tulla kutsu vasta iltapäivällä. Aamulla voi nukkua pitkään.
Enemmistö miehiä
Ottelua seuraamaan tulleet ovat pääosin alle kolmekymppisiä miehiä, mutta seassa on muutama nainen sekä vanhempaakin porukkaa.
Vanhan palokunnan katto hyppää ilmaan kello 2.25. Riku Hahlin maalin uusinnallekin huudetaan kurkut suorina. Lähes yhtä kovan mölinän saa aikaan Miikka Kiprusoffin haamupelastus.
Teemu Selänne passitetaan jäähylle monen mielestä heppoisin perustein. Tuomarin arvostelukyky asetetaan vähintäänkin kyseenalaiseksi, mutta Kanadan ylivoimayritys hiipuu pitkään kiekkoon. Aplodeja.
Alivoiman jälkeen tulevat ensimmäiset Suomi-huudot. Ilmassa on suuren urheilujuhlan henkeä niin kuin pitääkin. Usko leijonien mahtiin on kova, vaikka vaahteralehtiset ovat selvä ennakkosuosikki.
"Myyntiä on puoli neljään ja juomat pitää olla juotuina neljään mennessä", ravintolapäällikkö Kokko kertoo poliisin antamista ehdoista. Normaalisti paikka menee kiinni kello 3.
Yhteishuokaus
"Suomalainen sisu", perustelee selvällä suomella Viviana Cabral. Ainoaksi brasilialaiseksi jääkiekkofaniksi itseään tituleeraava Cabral.
Cabral uskoo, että Suomella on enemmän tahtoa voittaa World Cup kuin Kanadalla, sillä Kanada on voittanut turnauksen jo aiemmin.
Vaihto-oppilaana ammattikorkeakoulussa olevan brassineitosen on jääkiekon saloihin tutustuttanut ystävä Marika Iivari.
Suomalaisten jakelemat kovat taklaukset saavat kansan iskemään nyrkkiä pöytään.
Toinen erä alkaa.
"Eiiiiiiii", huokaa koko Willisika rannekellon näyttäessä 3.13.
Kanada maalaa taas erän aluksi.
Onneksi vastustaja saa jäähyn, jota tuuletetaan innolla. Ponneton ylivoima ei saa porukkaa hurmokseen.
Tuomo Ruudun uskomaton kiemurtelu avaa kurkut huutamaan. Tilanne on 2-2 ja kello Uudenkadun ja Kauppurienkadun kulmassa 3.41. Nyrkit rummuttavat pöytiä pitkään.
Väki vähenee
Tiukasta taistosta huolimatta osa yleisöstä on kadonnut toisen erätauon koittaessa.
"Kanada tekee seuraavan, mutta Suomi iskee kaksi viimeistä", Markus Paloniemi ennakoi.
Kolmas erä alkaa Kanadan armottomalla rokotuksella. Suomalaiset sydämet pysähtyvät kello 4.02.
Tasapaksu junnaaminen pikkutunneilla tuntuu tunnelmassa. Kannustushuutoja ei juuri kuulu.
Viimeinen taisto
Kello on 4.33 ja niin Suomen joukkue kuin oululaisyleisökin heräävät viimeiseen taistoon. Ottelun kaksi viimeistä peliminuuttia alkavat. Hampaita purraan yhteen Suomen hyökätessä.
Epätoivo valtaa mielet Kanadan saatua kiekon Suomen päätyyn, kun peliaikaa on alle minuutti. Kiprusoff istuu jo vaihtoaitiossa.
Sekunnit hupenevat nopeasti viimeisessä hyökkäyksessä. Aika täyttyy, summeri soi. Hetken hiljaisuus valtaa sporttiravintolan. Tuolit rymisevät päät painuksissa olevan väen suunnatessa kotia kohti.
"Ei hävetä Suomen puolesta", Markus Paloniemi jaksaa sanoa karvaalla tappion hetkellä.
"Se on vaan peliä. Ensi kerralla uusiksi", huikkaa aamuyöhön daaminsa kanssa katoava Markku Martinkauppi.
Sen meille kaikille tärkeimmän sanoo kuitenkin brasilialainen Viviana Cabral.
"Olimme parempia kuin Ruotsi".
Tulokset, kommentit ja jälkipelit Kiekko-Kalevassa.
Osallistu reaaliaikaiseen keskusteluun Kiekko-Kalevan Jälkipelissä.