Kävijöitä laskettiin Kuulla, kirkolla, Initiumilla, Skeletonilla, kaupungintalon edustalla ja kaduilla näiden välillä.
”Viime viikonloppuna vietetty Lumo-valofestivaali oli yleisömenestys. Kasvavaa yleisömäärä osattiin odottaa, mutta 150 000 kävijää yllätti kaikki ennakko-odotukset”, tiedotti Oulun kaupunki maanantaina.
Yleisöpalstoilla alkoi välittömästi keskustelu siitä, onko tapahtuman kävijämäärää paisuteltu.
Vertailun vuoksi: viime kesänä pidettyjen Äänekosken Suviseurojen kävijämääräksi ilmoitettiin 84 000.
Yleisömäärän laskeminen on oma taiteenlajinsa, varsinkin siinä tapauksessa, ettei tapahtumaan myydä lippuja, kuten nyt Oulussa. Miten päädyitte ilmoittamaanne ennätykselliseen yleisömäärään, Lumo-festivaalin vastaava tuottaja Anna Lanas?
– Keskustassa ei ole laskureita, joten meillä oli ihmisiä paikan päällä laskemassa vaihtuvuutta hiljaisimpina aikoina ja ruuhka-aikoina. Laskimme kaikki festivaalialueellamme olleet ihmiset, nekin jotka eivät varsinaisesti tulleet festivaalia katsomaan. Jotkut kävijöistä olivat alueella kymmenen minuuttia, toiset pari tuntia. Autoja ei laskettu.
– Luku ei siis tarkoita 150 000 ihmistä, vaan kävijää. Jos ihminen käy festivaalilla jokaisena iltana, hän on silloin kolme kävijää.
Montako eri kohdetta teillä oli? Koska kävijöitä laskettiin monessa paikassa, saattoiko yksi ja sama ihminen siis tarkoittaa esimerkiksi kymmentä kävijää?
– Kaikissa parissakymmenessä kohteessa ei ollut erikseen laskentaa. Yleisömäärää laskettiin Kuulla, kirkolla, Initiumilla, Skeletonilla, kaupungintalon edustalla ja kaduilla näiden välillä.
Millä luvulla esittämänne yleisömäärä pitäisi jakaa, että saisimme arvion festivaalilla käyneiden eri ihmisten määrästä?
– Ihmismäärän laskemiseen meillä ei ole kaavaa. Festivaalit laskevat aina kävijöitä. Esimerkiksi mainostaulujen yhteydessä puhutaan näkemiskerroista, ei siitä kuinka moni eri ihminen on taulun nähnyt.
Oulun kaupunki rahoitti Lumo-valofestivaalia Business Oulun kautta noin 100 000 eurolla.