Oli­gark­kien vas­tus­ta­ja hai­kai­lee Neu­vos­to­lii­ton suu­ruu­den aikoja

Rodina (Isänmaa) -puolueen nopea nousu oli yksi Venäjän sunnuntaisten vaalien yllätyksistä, jota demokraatit pitävät hyvin huolestuttavana

Voittaja. Rodina-puolueen johtaja Sergei Glazev taistelee oligarkkeja vastaan.
Voittaja. Rodina-puolueen johtaja Sergei Glazev taistelee oligarkkeja vastaan.
Kuva: Reuters

Rodina (Isänmaa) -puolueen nopea nousu oli yksi Venäjän sunnuntaisten vaalien yllätyksistä, jota demokraatit pitävät hyvin huolestuttavana.

Puolue on kirjavan joukon yhteenliittymä. Siihen kuuluu kommunistipuolueen riveistä peräisin oleva taloustieteilijä Sergei Glazev, joka vuonna 2002 turhaan tavoitteli valtavan Krasnojarskin alueen kuvernöörin paikkaa oligarkkien tukijoita vastaan; Vladimir Putinia Kaliningradin kysymyksessä kiivassanaisesti edustanut Dimitri Rogozin, kiihkeä nationalisti, jolla on ilmeisesti pitkät yhteydet KGB:hen; Keskuspankin entinen johtaja Viktor Gurashenko sekä kenraali Valentin Varennikov, joka oli yksi elokuussa 1991 Mihail Gorbatshovia vastaan tehdyn vallankaappausyrityksen vetäjistä.

Heidän viestinsä on sekoitus palopuheita oligarkkeja vastaan sekä Neuvostoliiton menetettyä suuruutta haikailevia iskulauseita. Valtiontelevisio on antanut heille mukavasti lähetysaikaa.

Tämän poliittisen hankkeen taustalla on Vladislav Surkov, yksi presidentihallinnon apulaispäälliköistä.



Kommunistien
ääniapajilla


Kolmea kuukautta ennen vaaleja perustetun Rodinan - joka oli vähällä ottaa nimekseen "Tavaritsh", toverit - tavoitteena oli alunperin kerätä ääniä kommunistien kannattajilta, jotta se voisi heikentää kommunistien asemaa kilpailussa Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa.

Kerrotaan, että vaalikampanjaa on rahoitettu sotilasteollisesta kompleksista peräisin olevilla varoilla.

Jukos-skandaalin laajuus ja oligarkki Mihail Hodorkovskin vangitseminen 25. lokakuuta myötävaikuttivat vahvasti Rodinan vaalimenestykseen. Samoin syksyllä Venäjän ja Ukrainan välillä käynnistynyt kiista Asovanmerellä sijaitsevasta Tuzlan saaresta - tuo välikohtaus nostatti nationalistisen retoriikan puuskia molemmin puolin rajaa.



Radikaaleja
näkemyksiä


Dimitri Rogozin (40) on opiskellut journalismia Moskovan yliopistossa ja hän johti vuonna 1989 virallista neuvostovaltuuskuntaa Pariisissa Ranskan vallankumouksen 200-vuotisjuhlilla. Vuonna 1993 hän perusti pienen nationalistisen puolueen, Venäläisten yhteisöjen kongressin. Hän on osoittanut näkemystensä jyrkkyyden.

Rogozinin mielestä Neuvostoliiton hajottaminen oli laitonta. Georgia on Eduard Shevardnadzen kaatumisesta lähtien ollut "nukkevaltio amerikkalaisten käsissä", ja hän toivoisi, että maassa tulisi valtaan Georgian salaisen palvelun entinen johtaja Igor Georgadze, jolla on yhteyksiä Moskovaan. Mikäli Tbilisi vastustaa, "se voi maksaa Georgialle osia sen alueesta", Rogozin on antanut ymmärtää viitaten Kremlin tukeen Abhasian ja Etelä-Ossetian separatisteille.

Lisäksi Rogozin kannattaa "Euraasian unionia", johon kuuluisivat Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina ja Kazakstan.



Maaperän rikkaudet
valtiolle


Venäjän poliittisella näyttämöllä nousevana tähtenä pidetty Sergei Glazev puolestaan on hyökännyt voimakkaasti oligarkkeja vastaan.

"Miten voittaa köyhyys rikkaassa valtiossa?", julistaa hänen ohjelmansa, joka tuomitsee sen, että "kourallinen varkaita on takavarikoinut Venäjän luonnonvarat", ja kannattaa lakia, joka kansallistaisi maaperän rikkaudet.

Glazevin yllättävää suosiota pidetään kuitenkin myös mahdollisena uhkana Kremlille, joka valmistautuu maaliskuun 2004 presidentinvaaleihin ja haluaa varmistaa Vladimir Putinin voiton jo ensimmäisellä kierroksella.

Tämä saattaa selittää, miksi yksi Rodinan tukijoista, värikäs pankkiiri Alexandr Lebedev - hänkin tiedustelupalvelun veteraaneja - siirtyi sivuun vain paria päivää ennen vaaleja.

Ilmoita asiavirheestä