Aleksander Lebedev on suuri poikkeus näinä päivinä. Kun muut Venäjän ökyrikkaat pakittavat ja miettivät ulkomaisten omistustensa myymistä, Lebedev hieroo uusia kauppoja.
49-vuotias Lebedev upottaa ison tukun rahaa osake-enemmistöstä lontoolaiseen Evening Standard -iltapäivälehteen. Kyseessä ei ole pelkkä taloudellinen sijoitus, vaan lehdellä on paikkansa Lebedevin sydämessä. Lebedev oli nimittäin nuorena miehenä 1980-luvulla KGB:n agentti Lontoossa ja tapasi ostaa Evening Standardin palatessaan toimistolta kotiin.
Rikkautensa Lebedev kääri samaan tapaan kuin muutkin Venäjän oligarkit. Kun Neuvostoliitto hajosi, karisti Lebedev salaisen palvelun pölyt vaatteistaan ja siirtyi pankkiiriksi. Sopivien suhteiden avulla mies keräsi valtion omaisuuden yksityistämisen yhteydessä jättiomaisuuden.
Toki myös Lebedevin omaisuuden arvo on kutistunut melkoisesti viime kuukausien aikana, mutta se lasketaan yhä miljardeissa euroissa. Hän omistaa muun muassa kolmasosan lentoyhtiö Aeroflotista. Lebedev julkaisee yhdessä Mihail Gorbatshovin kanssa oppositiolehti Novaja Gazetaa. Sen kirjoittajiin kuulunut Anna Politkovskaja murhattiin kolme vuotta sitten.
Lebedev ei lukeudu pääministeri Vladimir Putinin ystäviin. Kun toinen Lebedevin omistama lehti, Moskovskij Korrespondent kirjoitti Putinin suhteesta nuoreen voimistelijaan, olivat lehden ilmestymispäivät luetut.
Evening Standardin ja toisen brittilehden The Independentin ostoaikeista päätellen Lededevillä on riihikuivaa salkussaan. Kaikilla oligarkeilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Jättiomaisuudet on rakennettu suurelta osin lainarahan varaan.
Otetaan esimerkiksi Venäjän rikkaimmaksi tituleerattu Oleg Deripaska. Alumiinilla ja muilla maaperän rikkauksilla pesämunansa kasanneen Deripaskan omaisuuden arvo oli viime vuoden lopussa Izvestijan mukaan noin 5,5 miljardia euroa, kun saman vuoden kesällä omistuksista olisi vielä irronnut 21 miljardia. Velka ei ole kuitenkaan kutistunut samaa tahtia, vaan sitä oli vuoden lopussa 11 miljardia euroa.
Sama tilanne on monella muullakin Venäjän oligarkilla. Luotot ovat usein länsimaisista pankeista, eikä niistä selviä ilman valtion apua. Venäläisten suuryritysten ja pankkien yhteenlaskettu velkasaldo on 360 miljardia euroa. Kremlin käytävillä liikkuukin näinä päivinä paljon "hädänalaisia" miljardöörejä.
Jalkapalloseura Chelsean omistaja Roman Abramovitsh sai Venäjän valtiolta 1,4 miljardin euron pikalainan. Konkurssin partaalla häilyneelle Oleg Deripaskalle irtosi 3,5 miljardin euron luotto.
Asetelma on kääntynyt päälaelleen. Kun vielä 1990-luvulla Kremlin valtaapitävät olivat täysin riippuvaisia oligarkkien rahoista -- Boris Jeltsinistä ja Vladimir Putinista ei olisi tullut presidenttiä ilman Lebedevin ja kumppanien vaaliavustuksia -- ovat miljardöörit nyt riippuvaisia poliitikkojen hyvästä tahdosta.
Kremlin vallanpitäjät voivat nyt halutessaan mitätöidä osan 1990-luvun yksityistämisestä. Poliitikot määräävät, kuka yrittäjä katoaa näyttämöltä ja kuka saa jäädä.
Valtiot ovat monissa länsimaissakin ryhtyneet pankkien omistajiksi osana talouden pelastusoperaatiota. Venäjällä ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että valtio hellittää otteensa kun pahin on ohi.
***
Vladimir Putinin kannattaisi siirtyä kulttuurin puolella. Putinin hyväntekeväisyyteen maalaama taulu myytiin lähes 900 000 eurolla. Aikaa mestariteoksen tekemi-seen meni vain reilu vartti.